Museokortin historia ja toiminta - Käyttäjän hyöty
Museokortti lanseerattiin toukokuussa 2015 ja ensimmäisen vuoden aikana kortin käyttäjiä oli jo lähes 60 000. Hollannissa Museokortin omistaa 1,2 miljoonaa ihmistä. Jos Suomessa päästään vastaaviin prosentteihin suhteessa asukaslukuun, meillä olisi yli 300 000 käyttäjää. Potentiaalia siis löytyy ja vuonna 2019 museokäyntejä tehtiin Museoviraston alustavan tilaston mukaan huimat 7,6 miljoonaa. Museokortteja on markkinoilla noin 265 000, joista voimassa lokakuussa 2019 noin 185 000. Vertailukaudella 2014-2018 museoiden yhteenlasketut pääsymaksutulot (kertaliput + Museokorttitulot) ovat kasvaneet 71 % ja kävijämäärät 32 %. Pääsylipputulojen kävijämääriä voimakkaampaa prosentuaalista kasvua selittää osaltaan se, että noin puolet tilastoiduista museokäynneistä on ilmaiskäyntejä, kertoo museokorttitutkimus 2019.
Museokortti avaa museokävijöille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Enää ei tarvitse nyhjätä jossain tylsässä museossa tuntikaupalla vain siksi, koska rahalle pitää saada vastinetta. Heitä siis romukoppaan ajatus: "Nyt kun kerran se kallis lippu on tullut ostettua, niin kaikki pitää käydä läpi". Museokortti-museoissa voi vierailla kuinka monta kertaa tahansa (max kerran päivässä) vaikka joka ikinen päivä uudelleen. Voit siis vierailla esimerkiksi Tekniikan museossa vaikkapa tunnin tiistaina ja jatkaa siitä taas keskiviikkona pari tuntia lisää. Tai vaihtoehtoisesti voit esimerkiksi piipahtaa katsomassa ja valokuvaamassa vain jotain tiettyä teosta tai vain mennä ilmailumuseoon katsomaan miltä näyttää lentokoneen musta laatikko, tai vain istahtaa muutamaksi minuutiksi Cesna-pienkoneen puikkoihin. Ihan oman fiiliksen, jaksamisen ja aikataulun mukaan siis. Pirun kätevää. Lomamatkalla voi hyvin mielin tutustua ja laajentaa historiantuntemusta kokonaan uudenlaiseen museoon, johon ei välttämättä muuten menisi. Museokortin hankittuaan ei tunnu enää siltä, että rahat menisivät hukkaan, jos jokin museo ei nyt kiinnostanutkaan. Eri museoihin on Museokortilla helppo tutustua ja laajentaa kiinnostustaan.
Kortti on saatavilla kaikista järjestelmässä mukana olevista museoista ja netistä. Sen voi myös maksaa kulttuuri- ja virikeseteleillä. Museokortin voimassaoloaika alkaa aina ensimmäisestä käyttöpäivästä. Ostoajankohta tai käyttäjäksi kirjautuminen ei vaikuta kortin voimassaoloon. Toisin sanoen, jos ostat Museokortin tänään lahjaksi, mutta lahjansaaja menee sillä museoon vasta kolmen kuukauden päästä, niin voimassaoloaika alkaa vasta kolmen kuukauden päästä käyttöpäivänä. Museokorttisi voimassaolon voit tarkistaa museon lukijalaitteella, omilla asiakassivuilla tai lähettämällä maksuttoman tekstiviestin MUSEO (asiakasnumerosi) numeroon 16100. Eli esimerkiksi MUSEO 1234 5678 9101. Jos varsinainen Museokortti unohtuu kotiin, pelkän asiakasnumeron avulla pääsee museoon. Kortista kannattaa siis ottaa kännykällä kuva talteen.
 |
| Osittainen ruutukaappaus Museokortin asiakassivulta. Oikeassa laatikossa omat museokäyntini. |
Museoiden rahoitus - Miten museo tästä kortista hyötyy?
Museokortti ei aiheuta museoille suoria kuluja tai muuta vaivaa. Museokortti-toiminnasta vastaa FMA Creations Oy, joka on kokonaan Suomen museoliitto ry:n (museoiden etujärjestö) omistama. Museot saavat palvelun käyttöönsä ilmaiseksi, avaimet käteen periaatteella. Museon on sitouduttava myymään Museokorttia ja hyväksymään Museokortti museokäynnin maksuvälineenä. Jokaisesta myymästään Museokortista museo tienaa normaalin aikuisen pääsylipun hinnan ja saa noin kahden euron myyntiprovision (lähde: Museoliitto). Vierailuista museot saavat noin 60 prosenttia normaalin lipun hinnasta (53 % vuonna 2019) per Museokortti-asiakas, kertoo Yle. Alkuvuodesta luku on aina pienempi, kuin loppuvuodesta. Loppuosa tuloista käytetään Museokortin ja museoiden markkinointiin sekä järjestelmän ylläpitämiseen. Museokortin liikevaihdosta keskimäärin 77 prosenttia on palautunut viime vuosina museoille, kertoo Yle. Jos on jostain syystä skeptinen asian suhteen, niin tämän voi todeta hakemalla Asiakastiedosta FMA Creations Oy:n taloustiedot. Aika nollatulosta pukkaa pitkässä juoksussa, mikä onkin tavoite.
Jos jotain kiinnostaa tarkemmin museoiden rahoitus, niin kerrottakoon, että sekä kunnat että valtio rahoittavat museotoimen menoista molemmat noin 40 %. Loput rahoituksesta on museoiden omatoimista tuottoa ja muita tuloja. Museoiden kaikki pääsymaksutulot yhteenlaskettuna vuonna 2018 olivat 23,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 Museokortti tuloutti museoille 9,4 miljoonaa euroa. Museokortti-kävijöiden osuus maksullisista kävijöistä oli vuonna 35 prosenttia vuonna 2019. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää museoille lakisääteisen valtionosuuden lisäksi (jos joku tietää miten tämä valtionosuus lasketaan, niin kiinnostaisi) harkinnanvaraisia avustuksia muun muassa museorakennusten peruskorjaamiseen. Myös EU:n rakennerahastojen kautta on tuettu monia museohankkeita.
Museokortilla on tarkoitus lisätä ja edistää kaikkien museoissa kävijöiden (ja tietenkin rahan) määrää. Museokortti auttaa ja lisää kävijöitä myös yhteisen näkyvyyden, markkinoinnin ja viestinnän kautta. Museokortti myös madaltaa museovierailun kynnystä, kun kortti on valmiina taskussa ja missä tahansa museossa voi helposti poiketa vaikkapa vain sen 10 minuuttia vain yhden Museokortin vuosimaksun hinnalla. Vuoden mittaisena kulttuurimatkana museokortti sopii hyvin lahjaksi. Käynti erilaisissa museoissa sivistää ja opettaa ja kukin voi itse valita mieleisensä kohteet, joissa vierailee. Yleensä museoiden pääsymaksu on luokkaa 8-13 euroa. Jos vierailet museoissa enemmän kuin viisi kertaa vuodessa, niin museokortti on jo kannattava. Museot päättävät täysin itsenäisesti siitä, ovatko ne mukana Museokortissa. Jos oma suosikkimuseosi ei vielä ole Museokortti-kohde, kannattaa aiheesta antaa ystävällistä asiakaspalautetta suoraan heille. Voimassaolevan Museokortin uusiminen maksaa 64 euroa (vertailun vuoksi 54 euroa vuonna 2016) kun uusi kortti maksoi siis 69 euroa. Kun voimassaoleva Museokortti uusitaan, sen viimeistä voimassaolopäivää siirretään 12 kuukaudella eteenpäin. Museokortin voi uusia netissä tai Museokortti-museoiden lipputiskeillä esimerkiksi kulttuuriseteleillä.
Museokortin sivuvaikutus - Miksi pääsylipun hinnat nousevat?
Museokortin myyntitulot palautetaan museoille kävijämäärien perusteella. Museo saa Museokortti-kävijästä sitä enemmän rahaa, mitä korkeampi pääsylipun hinta on. Vielä vuonna 2018 museot saivat Museokortti-kävijästä keskimäärin hieman yli 60 prosenttia täyden pääsylipun hinnasta. Museokorttia ylläpitävä yritys säätää maksuprosenttia ensisijaisesti sen mukaan, paljonko Museokortteja on myyty. Toissijainen vaikutus on sillä, paljonko vierailuja on tehty ja minkä hintaisiin museoihin, kertoo Yle.
Jos siis saat pääosan pääsymaksutuloista Museokortin kautta, niin nokkela museon johtoryhmä tietenkin optimoi tämän museokortin tuoton juurikin nostamalla normaalin pääsylipun hintaa. Yksittäisen asiakaslipun ostavien määrää saadaan vieläpä nostettua korotuksen jälkeenkin, kun annetaan jollain konstilla muille museokortittomille alennusta. Vaikkapa joku kuponki lehdestä leikattavaksi yms alennus kellonajan mukaan. Sinänsä ihan loogista ja jopa nerokasta kikkailua tällainen saalistushinnoittelu. Jokainen fiksuhan tuon haluaa optimoida. Esimerkiksi Sara Hildénin taidemuseo nosti hintaansa noin 30 %.
Omat kokemukseni Museokortista
Itse myönnän olleeni todella laiska museoissa kävijä. En edes muista milloin olisin niissä ennen Museokorttia käynyt. Olen ollut aikaisemmin rehellisesti sanoen lapsellisella ja väärällä asenteella: "Museot ovat helvetin tylsiä ja kuivia paikkoja. Niissä käyminen on vain ajanhukkaa". Kaikki muuttui, kun sain isältä lahjaksi tämän keltaisen läpyskän. Museokortin myötä historia ja tekniikka on alkanut kiinnostaa ihan eri tavalla. Eipä voisi olla paljon hienompaa, kuin heittää maantiepyörällä pientä reissua veljen kanssa auringon paistaessa, pakkaa hyvät eväät mukaan ja samalla reissulla poikkeaa kiinnostavassa museossa. Siinä saa päivän hyvin kulumaan ja aina on jotain mielenkiintoista katseltavaa ja ihmeteltävää.
Nyt museoissa enemmän käyneenä oikeastaan harmittaa, mikä potentiaali monessa museossa onkaan täysin hukattu. Mitä maksaisinkaan lisää, kun museossa voisin kännykällä (tai myöhemmin tulevaisuudessa ehkä virtuaalilaseilla) saada lisätietoa kyseisestä aiheesta. Paljon ollaan veljen kanssa ihmetelty erilaisia asioita ja wikipediasta etsitty erilaista tietoa, kun yksinkertaiset infolaput eivät ole tyydyttäneet tiedonnälkää ja selvittäneet kunnolla menneisyyden asioita. Kaipaisin enemmän dynaamisempaa ja interaktiivisempaa otetta. Ei pelkkää passiivista katsomista. Kovin usein esineisiin ei saa edes koskea. Harvassa ovat kohteet, joihin pääsee sisään ja joihin saa fyysisesti koskettaa. En tiedä miten ulkomailla nuo museot on toteutettu, mutta uskoisin, että paljon kunnianhimoisemmin. Kuvitelkaa vaikkapa museo, jonka sisällä on langaton verkko. Se tunnistaa missä kohtaa kulloinkin kuljet ja tarjoilee aina oikean ääniopastuksen kohteesta. Voit kulkea mitä reittiä haluat ja jos kohde kiinnostaa keskivertoa enemmän, niin omalla älypuhelimella siitä saa vielä lisätietoa, esim. videota ja kaikkea muuta mahdollista. Vain taivas on rajana. Käytössäsi olisi siis yksityinen opas kännykässä.
Omasta mielestäni museokortti on juuri sopivan hintainen. Jos sen esimerkiksi ostaa heinäkuun lopussa, niin museokortilla voi lomat oikein ajoittamalla käydä kaksi kesää museoissa. Pitää siis ensimmäisenä vuonna museoloman heinäkuun lopun jälkeen ja toisena vuonna museoloman ennen heinäkuun loppua. Näin saa siis yhden museokorttivuoden riittämään hyvin kahteen, kun sen jakaa näin näppärästi. Suosittelen.
 |
| Tuusulan Ilmatorjuntamuseossa pääsisi jopa ilmatorjuntatankin ohjaamoon. |
Omat suosikkikohteeni pääkaupunkiseudun museoista
- Tekniikan museo
- Tuusulan Ilmatorjuntamuseo
- Hyvinkään Rautatiemuseo
- Vantaan Ilmailumuseo (tiloissa myös Takeoff lentosimulaattori)
- Sukellusvene Vesikko Suomenlinnassa
Vielä käymättä olevat ja kiinnostavat museot
- Luonnontieteellinen museo
- Rahamuseo
- Tietokone- ja pelikonemuseo
- Kansallismuseo
- Sotamuseo
- Lelumuseo Hevosenkenkä
- Helsingin Observatorio
- Tamminiemi
- Kansallisgalleria
- Muumilaakso - Tampereen Taidemuseo
 |
| Vantaan Ilmailumuseossa on lentämiseen liittyvää härpätintä riittämiin. Tiloista löytyy myös Takeoff lentosimulaattori ja noin 100 € hintaan pääsee lentämään Airbus A320 puikoissa. |
Mikä on sinun suosikkikohteesi museoista ja mitä suosittelisit itselleni tutustumisen arvoiseksi paikaksi? Jos jotakuta kiinnostaa, niin voisin ehkä jossain vaiheessa tehdä pienen yhteenvedon noista parhaista museoista. Mikä oli niissä tutustumisen arvoista ja mikä ei. Saiko rahalle vastinetta, vai kannattaako paikka kiertää kaukaa.
Päivitys 14.5.2020 - Virtuaalimatka museoon
Päivittelin jo noin 3 vuotta sitten tätä artikkelia kirjoittaessani, miksi museot eivät hyödynnä koko potentiaaliaan? Näin koronan aikaan luulisi jonkun viimeistään tätä miettivän ja hakevan tukea vaikka Business Finlandilta uuden virtuaalikierroksen kehittämiseen. Juuri mitään tällä saralla ei olekaan tapahtunut, vain Vantaa tarjoaa virtuaalimatkan muutamaan museoon. Tiesitkö esimerkiksi, miksi Ilmailumuseon Convair-lentokoneen vakiovarusteisiin kuuluu kärpäslätkä?
(Artikkeli julkaistu 17.7.2017 ja nyt päivitetty)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti