17. toukokuuta 2018

Katsaus elämääni - Tyypilliset 10 päivää

Osinkokuninkaalla oli vuonna 2017 mielenkiintoinen juttu: Viikko piensijoittajan elämää. Tässä hän piti kirjaa viikon ajan omista tekemisistään ja kysyi pilke silmäkulmassa: Voiko tällaisen tavis piensijoittajan elämä olla yhtä jännää kuin esimerkiksi elokuvassa The Wolf of Wall Street? Joku tuossa kirjoituksessa herätti itsessäni kiinnostusta. Ehkä se, että näin henkilön elämään ja persoonaan blogin takana on jotenkin helpompi samaistua. Joku sitä kommentoikin, että pelottavan samantyyppistä elämää. Lainaan Osinkokuninkaan motiivia: "Tämän tekstin tarkoitus oli kuvata vähän sitä miten elän elämääni tyytyväisenä tekemättä mitään ihmeellistä. En kaipaa liikaa äksöniä vaan nautin "tylsyydestä". Itseasiassa sellaisina viikkoina, joina on paljon iltatapahtumia ja menoja minusta tuntuu vain stressaantuneelta, kun on liikaa tapahtumaa elämässä", kertoo Osinkokuningas. Tunnistan itsestäni paljon samoja piirteitä. Tässä siis päiväkirjan avaus omaan elämääni ajanjaksolle 6.5-15.5.

Keravan Kevätpolkaisu 2018 sai paikalle paljon porukkaa, sääkin suosi.

12. toukokuuta 2018

Paljonko voisit tienata blogillasi? - TradeTrackerin tuloksia

Seuraava artikkeli on jatkoa kauan aikaa sitten kirjoittamaani juttuun: TradeTracker ja kumppanuusmarkkinointi - Julkaisijan ABC. Tuossa jutussahan käsiteltiin, miten TradetTacker ja kumppanuusmarkkinointi oikein toimii. Miten käyttöönotto tapahtuu, mitä palvelussa voi tehdä ja miten se tehdään tehokkaasti? Vaikka netissä onkin paljon tietoa siitä, miten kumppanuusmarkkinointi (affiliate) yleisesti toimii, niin julkaisijoille annettava informaatio esimerkiksi TradeTrackerin tehokkaasta käytöstä on aika nollassa. Edes englanniksi materiaalia ja ohjeita ohjelmiston työkalujen tehokkaaseen käyttöön ei oikein ole. Koska kaikki pitäisi opetella kantapään kautta, niin ajattelin kirjoittaa ja jakaa vähän lisää asioita TradeTrackerista. Kun perusasiat on hallussa, niin kysymys kuuluukin: Miten optimoida omia affiliate tuloja TradeTrackerissa yhä suuremmiksi? Käytännässä ollaan siis vaiheessa 4 alla olevassa kuvassa.


2. toukokuuta 2018

Veroilmoitus ja veronpalautus - Mitä verovähennyksiä


Esitäytetty veroilmoitus tippuu postilaatikkoon suurimmalle osalle keväällä huhtikuun aikana ja kahvipöydissä käy keskustelu veronpalautusten suuruudesta. Tuliko sitä nyt taas mätkyjä vai palautusta. Veroilmoituksen täyttöä ei kannata jättää viime tinkaan, vaikka sen täydentäminen tuntuisikin vaikealta ja ärsyttävältä. Verottaja ei automaattisesti tee veroilmoitukseesi vähennyksiä, vaan ne pitää itse osata vaatia. Jos korjattavaa ei ole, veroilmoitusta ei tietenkään tarvitse palauttaa, mutta vuosittain noin 1,5 miljoonaa ihmistä korjaa ja täydentää veroilmoitustaan, kertoo Yle.

Puuttuvien tietojen täydentäminen ja virheellisten korjaaminen on vastuullasi. Voit joutua maksamaan veronkorotuksen lisäverojen lisäksi puutteellisen, tahallisen tai törkeän huolimattomuuden takia, jos verottaja myöhemmin havaitsee että olet pimittänyt vaikkapa tulojasi. Muutoksia veroilmoitukseen ehtii tehdä sen saapumisen jälkeen noin kuukauden ajan. Jokavuotinen iltapuhde voi säästää huomattavia summia verojen maksulta. Kaikeksi onneksi veroilmoituksen voi nykyisin täyttää kokonaisuudessaan netissä kotisohvalla istuen, Veroilmoitus verkossa -palvelussa. Korjauksista myöhemmin kertyvät veronpalautukset antavat täyttämiseen motivaatiota, sillä niistä kertyy hyvä tuntipalkka. Noin tunnin urakasta kertyy helposti monta sataa euroa säästöön.

Veroilmoitus on selvitys edellisenä vuonna saamistasi tuloista ja niistä maksamistasi veroista, jotka Verottaja on saanut työnantajilta, Kelalta ja pankeilta. Työantaja on siis esimerkiksi ilmoittanut palkkasi ja siitä pidättämänsä veron verottajalle. Veroilmoitukseen valmiiksi merkityt tiedot voivat olla virheellisiä tai tietoja voi myös puuttua. Veroilmoitus kannattaakin siis tarkistaa huolellisesti ja katsoa, että henkilötiedot, pankkitilin numero, palkat, maksut ynnä muut tiedot ovat oikein. Oletetaan nyt kuitenkin, että nuo kaikki tiedot ovat oikein ja nyt mietitään, mitä verovähennyksiä veroilmoitukseen voikaan laittaa. Kannattaa muistaa, että verotus hoidetaan pääosin automaattisesti ja vain pieni osa korjatuista veroilmoituksista otetaan tietyin kriteerein tarkkailuun tai pistokokeisiin. Seuraavat esimerkit ovat omia verovähennyksiäni vuodelta 2014. Luvut ovat tästä vähän muuttuneet, joten muista tarkistaa tarkat summat verottajan sivulta. Älä siis kopio suoraan tästä. Koska aihe on kuitenkin ajankohtainen ja teksti edelleen kuranttia (artikkelilla 1. sija haettaessa Googlella: Mitä verovähennyksiä), niin julkaisen sen uudelleen. Katsotaanpa siis, miten omat vähennykseni vaikuttavatkaan 129,61 euron jäännösveroihini. Miten mätkyt muuttuvatkaan veronpalautukseksi :)

21. huhtikuuta 2018

Twitter kortit Bloggeriin - Toimi näin

Kirjoittelin kauan aikaa sitten siitä, että lisäsin Twitter-feedin tämän blogin ulkoasuun. En tiedä, olenko huono sosiaalisen median käyttäjä, vai onko markkinointiosaamisessani aukkoja, mutta vasta nyt tajusin blogini puutteen Twitter-korttien osalta. Siis minkä Twitter-kortin? Mikä se on ja miksi se on tärkeä? Kun blogissasi on tämä ominaisuus, niin twiitatessa blogin artikkeleita Twitter näyttää artikkelista mahdollisen kuvan, otsikon ja lyhyen pätkän tekstiä twiitin yhteenvedossa. Ehkä selkeämmin sanottuna twiitti on paljon näkyvämpi ja myyvämpi. Tylsän tekstin sijaan näet siis paljon enemmän ja seuraajasi todennäköisesti tykkäävät ja jakavat tuotostasi enemmän. Tässä on siis pelkästään voitettavaa blogin markkinoinnissa ja näkyvyydessä.



20. huhtikuuta 2018

Fiksuruoka.fi - Kiertotaloudella ruokahävikin vähentämiseen

Ruokahävikin vähentäminen on ekoteko. Vaikka ruokaa väitetään kalliiksi, niin silti sitä heitetään paljon hukkaan. Kun jossain päin maailmaa on pula ruuasta, niin meillä on silti pokkaa heittää vaikkapa "parasta ennen" -merkinnän ylittänyt juusto tai makkarapaketti roskiin. Onneksi suurin osa kaupoista tajuaa myydä näitä vanhaa päiväystä lähestyviä tuotteita alennuksella, tai lahjoittaa ruoka-apuna hyväntekeväisyyteen. Tästäkin huolimatta ruokahävikkiä syntyy paljon. Jos arvostat ruokaa, älä siis haaskaa sitä ja heitä rahaa roskiin. Kirjoitin jokin aika sitten ResQ-palvelusta, jonka avulla ravintolatasoista ruokaa voi syödä halvemmalla ja samalla vähentää ruokahävikkiä ja sen kuormitusta ympäristölle. Nyt kiertotalouden mahdollisuuksiin on liittynyt Fiksuruoka.fi -verkkokauppa, jonka avulla pystyt ostamaan pitkään säilyviä kuivatuotteita 20-90 % alennuksella.

9. huhtikuuta 2018

Luottokortti - Hyvä vai huono asia?

Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä. Meitä pelotellaan paljon lainan vaaroista. Velkaa pitäisi välttää aina viimeiseen asti. Vähän kärjistäen velan ottaminen on kuulemma ensimmäinen askel luottotietojen menetykseen, siitä leipäjonoon, asunnottomuuteen ja lopuksi sillan alla elämiseen viinapullo kädessä. Todellisuudessahan velka voi olla uhan sijaan mahdollisuus. Esimerkiksi artikkeleissani: Opintolaina ja opintolainahyvitys - Lainaa negatiivisella korolla ja Salkun lainoituksesta ja Superluotto-velkavivun käytöstä voi kukin poimia parhaat vinkit velan hyödyistä. Miten on asia luottokortin kohdalla. Onko luottokortin omistaminen ja sen käyttäminen uhka vai mahdollisuus?


3. huhtikuuta 2018

Huonekasvit helposti kerrostaloon - Floreti kukkateline

Tykkään katsella Leijonan Luola -ohjelmaa, niin amerikkalaista, kuin suomalaistakin versiota. On jotenkin hienoa nähdä, mitä kaikkea uutta ihmismieli pystyykään keksimään tai kehittämään ja miten oma idea saadaan markkinoitua bisnesenkeleille. Joskus pienikin keksintö tai idea on nerokas ja tuottaa keksijälleen kivasti rahaa. Hyvin monet keksinnöt ovat kuitenkin turhia ja aika usein idean isä arvottaa tuotostaan aivan taivaisiin. En ymmärrä, miten kukaan voi päätyä yrityksen arvossa vaikkapa miljoonaan, jos myyntiä ei ole ja konkreettisesti ideasta on vain pari PowerPoint -kalvoa. Vähän surullista ja turhauttavaa, jos ihmisiltä puuttuu realismi ja logiikka edes välttävään yrityksen arvonmääritykseen. Taloudellista uusavuttomuutta.

Aina kaikki hyvätkään ideat eivät saa bisnesenkeleitä sijoittamaan. Yksi tällainen (kausi 2, jakso 6) oli ikkunaan ruuvattava kukkateline, joka sai alkunsa keksijän vaimon huomautuksesta. Ylimääräiset ja tilaa vievät tavarat piti saada pois pöydältä, mutta huonekasveja ei oikein saanut mihinkään. Keksijä Pauli Lagerstedt katseli pientä reikää ikkunassa ja ajatteli kokeilla autotallissa siihen jotain näppärää. Näin syntyi Floreti kukkateline. Tilaa säästävä sisustuselementti, joka kiinnittyy tavalliseen reiälliseen ikkunanpokaan ilman työkaluja. Floreti kukkatelinettä kehuttiin kyllä Leijonan Luolassa, mutta kukaan ei sijoittanut siihen, koska tuotto-riski-suhdetta ei nähty tarpeeksi hyvänä. Myyntiä keksinnöllä oli noin 300 kappaletta ohjelmaan tullessa.



26. maaliskuuta 2018

Harvinaista herkkua - Fatbikellä helmikuun hankikannoilla

Vuoden 2014 talvi oli poikkeuksellisen pilvinen ja siksi pimeä. Aurinkoa ei paljon talvella näkynyt. Vuoden 2015 helmikuussa puolestaan on saanut nauttia poikkeuksellisen kivasta säästä. Olin päässyt ottamaan jo aurinkoa lasitetulla parvekkeellani pelkissä shortseissa (varjossa 13 C ja auringossa 20 C). Helmikuussa päivän pituuskin kasvaa noin 5 min päivässä, joten vihdoin siitä auringonvalostakin pääsee kunnolla nauttimaan. Hiihtämäänkin on päässyt. Jotain olen kuitenkin odottanut kuin pikkulapsi joulupukkia. Mitä tapahtuu, kun suojasäällä aurinko lämmittää pellolla olevia lumimassoja ja korkeapaineen vallitessa pilvettömänä yönä tulee sitten kunnon pakkaset? Tällöin muodostuu tietysti kova, jopa kävelyä kestävä hankikanto (tunnetaan myös termeillä kantohanki tai kestohanki). Heikosti sitoutuneet uuden lumen kiteet siis osittain sulavat auringossa, jolloin lumen vesiarvo ja tiheys kasvavat. Sulaneet lumikiteet muuttuvat pakkasella pyöristyneiksi ja lujasti sitoutuneiksi rakeiksi ja kun koko rakenne oikein kunnolla jäätyy, syntyy vähän kuin jääkansi.

Hankikannon syntymiseen tarvitaan siis juuri tietyt ja tarkat olosuhteet. Kävelyä kestävä hankikanto on vieläkin harvinaisempi ja siitä ei välttämättä näin etelässä edes joka vuosi pääse nauttimaan. Jos on niin onnekas, että joku kevätaamu pääsee sitä suksilla kokeilemaan, niin jo päivällä se on todennäköisesti poissa ja vuoden aikana hankikanto voi kestää vain päivän tai pari. Harvinaista herkkua siis. Esimerkiksi vuonna 2014 en päässyt hankikannoille kertaakaan hiihtämään. Vuoden 2015 helmikuu on kuitenkin ollut positiivinen yllätys. Hankikanto on kestänyt jo pari päivää laskiaissunnuntaista laskiaistiistaihin. Vuonna 2017 hankikanto puolestaan saapuikin vasta maaliskuun lopussa.



19. maaliskuuta 2018

Työnantajan lisäeläkejärjestely - Mandatum Lifen sijoitusten hoitopalvelu

Työnantajani (iso kansainvälinen pörssissä listaamaton suuryritys) on tehnyt päätöksen liittää kaikki työntekijät lisäeläkejärjestelyyn. Jokaiselle talon työntekijälle siivoojasta ihan ylimpään pomoon asti maksetaan sama summa, jonka konsernin johto vuosittain päättää. Ensimmäisenä vuotena 2014 se oli kaikille kokoaikaisille työntekijöille noin 2 070 euroa ja osa-aikaisille tehtyjen työtuntien suhteessa. Lisäeläkejärjestelyn tarkoitus on tietenkin sitouttaa nykyiset työntekijät yritykseen ja palkita jo vanhoja, kokeneita ja uskollisia työntekijöitä. Samalla tietenkin välitetään myös viestiä, että kaikki työntekijät alimmasta portaasta ihan ylimpään ovat yhtä tärkeitä. Uusien työntekijöiden rekrytoinnissakin tuolla voi olla jo merkitystä. Vähän kuitenkin epäilen, osataanko tuota potentiaalia markkinoida oikein.

Miksi haluan tästä aiheesta sitten kirjoittaa? Ensinnäkin haluan näyttää ja kertoa esimerkillä, millaisen ja millä ehdoilla suuryritys voi neuvotella ryhmäeläkevakuutuksen. Toisekseen haluan näyttää, miten Mandatum Lifen hoitopalvelu toimii, miten se tuottaa ja millaiset kulut ovat. Pitkässä juoksussa vain sillä on merkitystä. Koska puhtailla luvuilla ja pelkästään näin paperilla järjestely vaikuttaa vähän abstraktilta, niin haluan myös itse ihan konkreettisesti nähdä, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Tätä työnantajan lisäeläkejärjestelyä tullaan päivittämään aina vuosittain, kun jotain uutta ja mainittavaa tapahtuu.


14. maaliskuuta 2018

Saksalaiset lähdeverot takaisin - Palautukset osinkoverosta

Joku tuntee varmaan lauseen: "Saksa on paska maa". Sitaatti ei ole peräisin sijoittajan suusta, mutta voisi erittäin hyvin ollakin. Vaikka Suomen ja Saksan välillä on voimassa oleva verosopimus, niin silti Saksa kohtelee ulkomaisia sijoittajia huonosti verottaen liikaa näiden osinkoja. Tämän kaltoin kohtelun takia saksalaisten osinkojen kohdalla häviää yhteensä noin 11,4 % tuotosta. Miksi? Teknisestihän homma toimii siten, että Saksa perii kiinteää 25 % osinkoveroa. Tästä Suomen verottaja hyväksi lukee maiden välisen verosopimuksen perusteella kuitenkin vain 15 %. Tämän lisäksi Saksassa on vielä käytössä solidaarisuusvero, joka lisää veroastetta 1,4 %-yksiköllä (Solidaarisuusvero 5,5 % lasketaan ennakonpidätyksestä).

Tarvittavat paperit leimattuna ja Saksaan postitusta vaille valmiita. Kuka huomaa veroviraston virheen keskimmäisessä paperissa? Onneksi tällä ei ollut vaikutusta lopputulokseen.

12. maaliskuuta 2018

Kun pääoma vaihtaa paikkaa - Case Nordea ja rahoitusmarkkinavero

Usein sanotaan, että pääomalla ei ole kotipaikkaa. Se on liukkain sekä notkein asia maan päällä ja voi yhdellä napin painalluksella vaihtaa helposti paikkaa mantereelta toiselle. Pääomaa voidaan verrata vaikkapa veteen, joka virtaa sinne missä on alavinta. Eli siis paikkaan, jossa on suurimmat mahdollisuudet tehdä voittoja tai vähäisimmät verot, joilla näitä voittoja verotetaan. Joku voisi sanoa, että setelillä ei ole selkärankaa. Jokainen rationaalinen ihminen kuitenkin optimoi maksamansa verot. Kuinka moni ihminen esimerkiksi kaupassa ostaa aina sen kalleimman tuotteen? Valintamme on aina jonkinlaista optimointia, joten on mielestäni tekopyhää syyttää pääoman liikkeitä tästä selkärangattomuudesta. Silti mediassa näkee edelleen kommentteja, että pääomatuloista pitäisi maksaa enemmän ja enemmän veroja. Kohta ollaan ehkä jo sillä tasolla, että se katkaisee kamelin selän.



2. maaliskuuta 2018

Muoviroskan erilliskeräys - Onko muovin kierrätys oikeasti järkevää

Maailman merissä kelluu muovijätettä enemmän, kuin kukaan osaa arvata. Siihen on herätty vasta viime vuosina. YK:n mukaan vuosittain meriin päätyy 8 miljoonaa tonnia muovia, eli rekka-autollinen joka minuutti. Tällä menolla vuoteen 2050 mennessä merissä on enemmän muovia, kuin kalaa painossa mitattuna. Jo vuonna 2025 jokaista kolmea kalatonnia kohti meressä on tonni muovia. Aika shokeeraavaa. Nyt puhutaan jo roskamantereista, joista pohjoisella Tyynellämerellä oleva on Teksasin kokoinen. Syöty muovi tukkii merieläimillä elimistön ja joka vuosi tähän kuolee noin miljoona merilintua, 100 000 merikilpikonnaa ja -nisäkästä (lähde Vantaan Energian asiakaslehti 1/2018). Ajan myötä muovi ei häviä, vaan hajoaa auringonvalossa vain yhä pienemmäksi mikromuoviksi. Tätä ei sitten poista merestä nykyteknologialla millään. Tätä vasten luulisi, että ajatusta merien pelastamisesta ei olisi kovin vaikea myydä ihmisille. Kaikki muovi pitäisi saada kierrätettyä. Vai pitäisikö sittenkään? Tässäkin tullaan huomaamaan, että asiat eivät ole aina mustavalkoisia.

Kerättyä muovijätettä. Kuvan lähde: Karjalainen.fi.

15. helmikuuta 2018

Naisen euro on oikeasti enemmän kuin miehen euro

Naisten palkkapäivää vietetään 31.10. Sen tarkoituksena on herätellä muistuttamaan, että naisen euro on noin 83 senttiä. Ajatus olisi tietenkin hieno ja jalo, jos fakta olisi totta. Mutta kun se ei ole. Paskapuhetta kaikki. Verenpaineeni nousee aina, kun kuulen tällaista potaskaa. Tähän kohtaan sopiikin hyvin lähes kaikkien tuntema sanonta vähän muokattuna: "Valhe, emävalhe, naisen euro on 80 senttiä." Tilastoilla kikkailemalla ja niitä väärin tulkitsemalla saadaan musta näyttämään valkoiselta. Tällainen väärä uskomus sitten leviää mediassa kuin syöpä, kun kukaan ei uskalla sitä kyseenalaistaa. Koska jokin feministi- tai marttakerho varmaan lyttää tämän blogijutun jo pelkän otsikon perusteella ja lukematta, niin jokainen voi tykönään kuvitella, miten poliitikolle kävisi. Jos miespoliitikko asettuisi asiassa vastateloin ja uskaltaisi kiistää väitteen naisten pienemmästä eurosta, niin varmasti olisi sellainen show käynnissä, että sitä ei kukaan täysjärkinen jaksaisi.



9. helmikuuta 2018

Aikaisin aloitetun säästämisen merkitys - Korkoa korolle efekti

Jos sijoittamisesta pitäisi ymmärtää vain yksi asia, niin se olisi varmasti koron mahtava voima pitkällä aikavälillä. Korkoa korolle efekti viittaa ilmiöön, jossa alkuperäisen pääoman lisäksi myös sen tuotot kasvavat korkoa. Esimerkiksi jos 100 euroa kasvaa 5 prosenttia vuodessa, on tilillä vuoden lopussa 105 euroa. Seuraavana vuonna tuottoa syntyy sekä alkuperäiselle 100:lle eurolle, että tuotoksi jo saadulle 5:lle eurolle. Raha luo siis koko ajan enemmän ja enemmän lisää rahaa. Helpoiten tuon ajan merkityksen ymmärtää ehkä ihan laskemalla. Jos säästösumma on esimerkiksi 100, tuotto 5 % ja säästöaika 10 vuotta, niin loppusumma on 100 x 1,05^10 = 163 euroa. Jos taas säästöaika on 15 vuotta, niin samat lähtötiedot tuottavat loppusummaksi 100 x 1,05^15 = 208. Aika vaikuttaa siis tuohon kertojan eksponenttiin. Mitä pidempi aika on, sitä suurempi on eksponentti ja luonnollisesti sitä useammin säästösumma ja sen korot tulee kerrottua tuottoprosentilla.

Korkoa korolle toimii kuin lumipallo. Kuvan lähde: TalkMarkets.


Korkoa korolle -efekti on sitä voimakkaampi, mitä korkeampi tuotto on ja mitä pidempi sijoitusaika on kyseessä. Aloittaako säästämisen sitten isolla vai pienellä rahamäärällä ei ole läheskään niin tärkeää, kuin aloittaminen niin varhain kuin pystyy. Viivyttely on myrkkyä ja jokainen hukattu vuosi, jolloin et säästä ja sijoita, tekee tavoitteen saavuttamisesta yhä vaikeampaa. Miksi aika on sitten niin tärkeää? Korkoa korolle ilmiö toimii samalla periaatteella kuin mäkeä alas vierivä lumipallo. Mitä pidemmälle pallo vierii, sitä enemmän siihen tarttuu lunta ja pallo kasvaa yhä nopeammalla tahdilla. Säästämisessä tämä koron korko on ihmeellinen asia. Se on itse asiassa niin ihmeellinen ja yllättävä asia, että sitä jaksaa aina hämmästellä erilaisin laskuesimerkein. Jopa kuuluisa tiedemies Albert Einstein on kuulemma joskus todennut, että korkoa korolle on universumin mahtavin voima.

7. helmikuuta 2018

Ilmaiset lähiliikuntapaikat ja ulkokuntoiluvälineet palvelukartalla

Nyt kun vuosi on vaihtunut jo aikaa sitten, niin on varmaan sopiva hetki tarkastella uudenvuodenlupauksia. Moni on varmasti luvannut itselleen, että liikkuu enemmän ja pitää itsestään parempaa huolta. Todennäköisesti tämän johdosta on tullut hommattua kuntosalikortti, mutta ei siellä salilla ole paljon tullut käytyä. On niin monta tekosyytä... Aika ei muka riitä, sali on kaukana, ruuhkainen jne. Eihän tällainen pulkanannaru kehtaa sinne mennä pieniä käsipainoja nostelemaan. Häpeä painaa, kun rahaakin on mennyt hukkaan. Motivaatio ei vain riitä salille asti. Silti sitä haluaisi joskus tehdä myös jotain voimatreeniä.

Vaikka fyysistä voimaa ei tarvitsisi normaalissa arjessa, niin hyöty siitä on kuitenkin ilmeinen. Lihastohtorin blogia lainaten: "Puutteelliset maksimivoimatasot ovat usein kuntoilijalla erittäin suuri rajoittava tekijä suorituskyvyn kohottamiselle". Näin on varsinkin vanhempien ihmisten kohdalla. Lihasvoiman merkityksen tajuaa usein vasta, kun sen menettää. Kun vanhempi ihminen ei enää jaksa nousta rappusia kunnolla ylös, tai sängystä nousemiseen tarvitaan tukea, niin tulevaisuus näyttää karulta. Jos maksimivoimaa ei ruveta harjoittelemaan, niin lihaskadosta seuraa luukato. Tästä on enää pieni askel laitoshoitoon, kun lonkka murtuu seuraavan kaatumisen yhteydessä. Lonkkamurtuman jälkeen joka kolmas yli 70 -vuotias kuoleekin vuoden sisällä.



29. tammikuuta 2018

Onko osakemarkkinoilla kuplaa vai ei? - Miksi suosin osinkostrategiaa

Aloittaessani vuonna 2008 sijoittamaan suoraan osakkeisiin en vielä silloin aivan kunnolla tiennyt omaa sijoitusstrategiaani. Sijoitin vain osakkeisiin, koska halusin rahoilleni parempaa tuottoa. Aika nopeasti huomasin kuitenkin sijoittavani hyvää osinkoa maksaviin yrityksiin. Nykyisin kasvava osinkovirta on muuttunut yhä merkittävämmäksi kriteeriksi sijoittamisessa. Miksi suosin osinkoja? Osingoistahan joutuu joka vuosi maksamaan osinkoverot. Jos sijoittaisin vain kasvuyhtiöihin, jotka eivät jaa osinkoa, niin saisin verottajalle menevän osinkoveronkin kasvamaan korkoa korolle. Jos joskus tarvitsisin käteistä, niin yhtä hyvin voisin myydä vain tietyn osan osakkeistani jokavuotisten osinkosaamisen sijaan. Kumpikin tapa johtaa samaan lopputulokseen, mutta ensimmäinen verotehokkaammin. Olenko siis tyhmä, kun periaatteessa en toimi osinkostrategiassa järkevästi? Syy toimintaani on kuitenkin yksinkertainen: selkeämmät ja realistisemmat tavoitteet, nöyryys ja itsensä tunteminen vajavaisena sijoittajana, varma kassavirta sekä mielenkiinnon säilyttäminen sijoitustoiminnassa. Näistä vähän lisää.



16. tammikuuta 2018

Laajamittaisen downshiftauksen negatiivinen vaikutus - Onko sitä?

Muurahaisten sanotaan olevan ahkeria ahertajia. Jokaiselle on oma paikkansa muurahaisyhteiskunnassa ja ilman työtä se ei toimi. Kaikki ovat ahkeria. Näin meille on siis uskoteltu, vaikka se ei taida olla koko totuus.  Yllättäen suurin osa muurahaisista nimittäin viettää päivänsä työtä tekevien näkökulmasta laiskotellen, tai ehkä jopa aktiivisesti töitä pakoillen. Tarkemmin sanoen näiden muurahaisten roolia ei kuitenkaan vielä tunneta. Ne saattavat toimia sotilas- tai työvoimareservinä, tai tsemppareina ja jonkinlaisina energianjakelijoina väsähtäneille muurahaisille. Vähän kuten vaikkapa vapaaehtoiset maratonin juomapisteillä. Tai sitten näillä muurahaisilla on jokin muu tarkoitus, joka ei vielä aukene. Vaikka isokin osa muurahaisista näyttää "downshiftaavan", niin muurahaiskeossa elämä näyttää silti toimivan :) Tämän aasinsillan kautta päästäänkin itse aiheeseen, eli mikä olisi laajamittaisen downshiftauksen vaikutus yhteiskuntaan ja talouskasvuun? Muutamakin eri lukijani on kysynyt, kommentoinut ja pohtinut, mitä tapahtuisi jos tällaisesta elämäntyylistä tulisi laajamittaista? Tarkkaa vastausta tähän ei tietenkään ole, joten osallistu pohdintaan.



3. tammikuuta 2018

Minä Kuplassa - Kuuluisuuden vaihtoehtokustannus

Kuinka moni on joskus törmännyt tai katsonut A-Studion Kuplat-sarjaa? Jaksoissa kaksi toisilleen vierasta ja ajatusmaailmaltaan lähes vastakkaista henkilöä vaihtaa ajatuksiaan ja näkökulmiaan erilaisista aiheista, kuten raha, uskonto, maahanmuutto ja vaikkapa digitaaliset palvelut. Kyseessä ei kuitenkaan ole jyrkkää vastakkainasettelua, vaan kahden erilaisia valintoja tehneen ihmisen keskustelua asioiden merkityksestä. Uusimmassa 3.1.2018 jaksossa oli teemana työn merkitys:  Downshiftaaja kohtaa työhimoisen pomon. Kirjoittaja, eli minä itse edustin downshiftaajaa ja vastapuolena on Pihlajalinnan entinen toimitusjohtaja Aarne Aktan. Ei helvetti, meitsi telkkarissa :)



Pakko kyllä nostaa hattua toimitusporukalle. Yllättävän hyvin oli tehty ja suhteellisen viihdyttävä juttu. Paljosta materiaalista oli kyllä osattu valita ne parhaimmat varmasti kummankin osapuolen ja aiheen puolesta. Yleensä en pysty katsomaan tai kuuntelemaan itseäni, mutta nyt se oli kyllä erittäin helppoa ja jopa viihdyttävää. Kertoo kyllä toimitusporukan ammattitaidosta tällä saralla.Tietenkin jakso oli todella lyhyt, eikä sen takia ole kuin pintaraapaisu aiheesta. Tämän blogin juttuja downshiftauksesta lukemalla pääsee asiassa paljon syvemmälle. Annettakoon tämä siis anteeksi, koska harvoinpa tällaisilla tv-jutuilla on kovin paljon annettavaa sisällöllisesti. Yleensä mennään viihde edellä. Piti tuo kuitenkin muutamaan kertaan uudestaan katsoa.

1. tammikuuta 2018

Kaupankäyntikuluni ja niiden osuus salkusta

Osakesäästäjän ja -sijoittajan yhtenä pitkäaikaisena tavoitteena on minimoida kaupankäyntikulut. Turhia osto- ja myyntitoimeksiantoja pyritään välttämään, koska niistä aiheutuu vain kuluja. Kukaan ei pysty ajoittamaan toimeksiantoja markkinoilla täydellisesti ja harva edes suhteellisen onnistuneesti. Yleensä suurimmat "tappiot" tehdäänkin juuri myymällä nousevaa osaketta liian aikaisin tai ostamalla liian myöhään käänteen tehnyttä yhtiötä. Buy and hold-strategia on yleensä se paras ja kaikkea turhaa hötkyilyä tulee välttää. Jostain olen lukenut karrikoidun vertauksen: "Toimi siten, kuin sinulla olisi elämäsi aikana vain 10 mahdollisuutta ostaa tai myydä". Tuota ei kannata ottaa kirjaimellisesti, mutta virkkeessä on kyllä pointti. Keskity olennaiseen ja unohda kaikki muu hötkyily. Myös itselläni olisi tästä paljon opittavaa. Joskus on tietenkin pakko myydä tai ostaa osakkeita, kun sellaisia tilanteita eteen tulee. Esimerkiksi liika käteinen voi poltella nollakorkoisella tilillä, jolloin ylimääräiset rahat on hyvä sijoittaa tuottamaan paremmin. Joskus markkinat puolestaan vain hinnoittelevat yrityksen osakekurssin väärin (kuplahinta tai markkinapaniikki) tai jokin uusi tieto markkinoilla on saanut yrityksen tulevaisuuden näkymään uudessa valossa ja tähän on pakko ottaa kantaa.


Mutta paljonko kaupankäyntiin meneekään rahaa? Nordnetissä vähän kauppaa käyville minimikulut ovat 9 euroa/toimeksianto suomalaisilla osakkeilla. Jos teen vuodessa muutaman kaupan, niin eihän siitä kovin montaa kymppiä tule. Eihän? Ongelma on tietysti se, että ihmisen muisti on suhteellisen lyhyt ja vajavainen. Totuus kaupankäyntiaktiivisuudesta voi hyvin olla aivan jotain muuta, mitä kuvittelet luulevasi. Laskeskelinkin yhtenä kesäpäivänä parvekkeen sohvalla löhöillen omaa kaupankäyntiaktiivisuuttani. Paljonko kauppaa on eri vuosina tehty ja kuinka suuri summa rahaa onkaan vaihtunut osto- ja myyntitoimeksiannoissa. Miltä trendi yleensäkin näyttää ja onko se nousemaan vai laskemaan päin. Omasta mielestäni erittäin kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa. Tehkääpä itse sama harjoitus.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...