1. syyskuuta 2016

Tekoäly, robotit ja automatiikka tekee sinutkin ehkä työttömäksi

Hallitus haluaa lisää työpaikkoja, vaikka samaan aikaan bulkkityö on siirtynyt halvemman työvoiman ja verotuksen maihin. Tavalliselle duunarille ei kohta enää näyttäisi olevan kunnolla sellaista hyväpalkkaista työtä tarjolla, johon ei tarvitsisi korkeakoulututkintoa. Vasemmiston mielestä tuloerotkaan eivät saisi kasvaa. Ajatuksena ehkä ihan hieno, mutta käytännössä utopistista. Tuloerot tulevat väistämättä kasvamaan, jos tavallista työtä ei löydy ja vain huippuosaajille on enää kysyntää. Jos et kehity ja muutu, niin kohta tekoäly, robotit ja automatiikka tulee tekemään sinutkin työttömäksi. Etkö usko? Otetaan arkielämän esimerkkejä vähän pitkän tarinan muodossa ja pohdiskellaan ei niin kaukaista tulevaisuutta. Vaikka osa tulevista esimerkeistä voi tuntua vielä kaukaiselta, niin osa on jo ihan nykypäivää. Tiedätkö edes varmasti, mikä tarinassa on enää totta ja mikä ei?


Olet kiinnostunut sijoittamisesta ja haluaisit siitä lisää tietoa. Olet saanut suosituksen hyvästä kirjasta ja marssit lähimpään itsepalvelukirjastoon. On sunnuntai ja kello näyttää melkein 21. Muualla kaupungissa on hiljaista, paikat ovat jo kiinni, mutta pääset kameravalvottuun kirjastoon kirjastokortilla. Henkilökuntaa ei ole tietenkään yhtään, mutta saat lainatuksi haluamasi kirjan helposti automaatista. Kun asiakaspalvelu on poistettu, niin syrjäisempikin lakkautusuhan alla oleva kirjasto voidaan säilyttää ja palvelutasoa jopa parantaa. Lukuharrastuksen ylläpitoa pidetään tärkeänä.

Avaat lapsellesi tilin uuteen nettipankkiin kotisohvaltasi käsin. Kiireisenä ihmisenä sinulle on tärkeää, että kaikki pankkipalvelut saa hoidettua silloin, kun itsellesi parhaiten sopii. Oma pankkisi on mielestäsi paras, koska lainaneuvottelutkin käytiin viikonloppuna etäyhteyden kautta ja lainan saantikin onnistui reaaliajassa. Muistat, että et ole kantanut pankin konttorin lattialle edes hiekkaa vuosikausiin, kun kaikki asiat voi hoitaa kätevästi netissä. Varainhoitopalvelunkin ovat jo automatisoineet robottineuvojille. Robotti esitteli kysymyksiä raha-asioista, tavoitteista ja riskinottohalusta. Vastausten pohjalta syntyi sijoitussuunnitelma sekä ehdotus sen toteuttamiseksi. Robotille on ulkoistettu koko ketju omaisuuslajien määräytymisestä sijoitusten toteutukseen, seurantaan ja salkun tasapainotukseen. Kokonaisuuden hinta on järkyttävän halpa kilpailijoihin verrattuna ja se toteutetaan kustannustehokkailla pörssinoteeratuilla rahastoilla ja etf:llä. Nyt jäit enää pohtimaan, pitäisikö perinteisten pankkien osakkeet karsia salkustasi kokonaan pois, jos pienemmät ja ketterämmät pelurit ovat jo näin hyviä.

Olet kiinnostunut pyöräilystä ja etsit pyörääsi sopivaa tavaratelinettä. Läskipyörään sopivaa, leveää ja kestävää tarakkaa ei oikein löydy ainakaan kivijalkamyymälöistä. Katselet kotimaan nettikaupoista sopivaa tuotetta. Hinnat huimaavat päätä, kokomerkintöjä ei ole missään, etkä voi olla varma, sopisiko kyseinen tuote tarkoitukseensa. Jos tekisit tilauksen, niin saisit tuotteen ehkä noin viiikon päästä. Ulkomainen nettikauppa kuitenkin myy sopivaa tuotetta ihan sopuhintaan. Sivuilla on tarkat mitat tavaratelineestä ja jopa video tuotteesta, joka kertoo enemmän kuin tuhat sanaa sanaa. Osto tapahtuu helposti yhdellä klikkauksella ja pientä maksua vastaan tuote toimitetaan lähes toiselta puolelta maailmaa ylihuomiseksi. Jäät vain tilauksen tehtyäsi suu auki ihmettelemään, miten toimitus on hoidettu niin ammattimaisesti, kun jo kotimaassa pieni paketti voi seilata postin hoteissa melkein viikon ja kivijalkamyymälöistä et löydä tavaraa, saati palvelua.

Kahden päivän päästä kuriiri soittelikin puhelimeesi ja sovitte toimituksen tietylle kellonlyömälle, jolloin olit kerennyt töistä kotiin. Asiointi oli erittäin helppoa. Samana päivänä muistit, että olit ostanut huutokaupasta vanhoja tavaroitasi ja nyt olit saanut siitä tekstiviesti-ilmoituksen. Peketti oli mahdollista hakea lähimmästä pakettiautomaatista. Kello näyttää ruuhka-aikaa, mutta pakettiautomaatilla ei ole yhtään jonoa. Muistelet nauraen sitä aikaa, kun jonottelit vuoroasi postin jonossa, että saisit maksaa tai hakea pakettisi. Aivan järkyttävää toimintaa. Nyt vain näpyttelet tekstiviestikoodisi laitteeseen, pakettiautomaatin ovi aukeaa ja nappaat paketin kainaloosi. Samalla kertaa lähetät huutokaupassa myymäsi toisen tavarapaketin. Ostajan postinumerolla selviää lähin pakettiautomaatti, johon lähetys tapahtuu. Lisäät vielä vastaanottajan puhelinnumeron ja maksat lähetyksen kortilla. Helppoa ja kätevää.

Edelläkävijänä olet kiinnostunut kaikesta tekniikasta ja käyt testaamassa pääkaupunkiseudun ensimmäistä automaattibussia. Kuskittomat robottibussit vetävät sisäänsä yhdeksän henkilöä. Aikaisemmin automaattibusseja kokeiltiin suljetuilla teillä, mutta nyt pilottikokeilussa ne ajelevat jo liikenteen seassa tarkkailen kokoajan ympäristöä. Näyttää ja tuntuu mielestäsi ihan toimivalta. Jotenkin et ole kuitenkaan vielä ihan vakuuttunut siitä, että esimerkiksi Google tai muu autovalmistaja voisi tehdä ainakaan Suomen talvisiin olosuhteisiin toimivia itseajavia autoja. Olisihan se kuitenkin ihan järkyttävää säästöä, kun paljon pääomaa sitovat autot eivät enää seisoisi suurta osaa ajastaan vain parkkipaikalla, vaan toimisivat osittain yhteiskäyttöautoina.

Automaattibussissa huomaat, että se ajaa maailman ensimmäisen laitoksen ohi, joka on kokonaan robotiikan lähtökohdista suunniteltu jätteenlajitteluprosessi. Missään muualla ei robottilajittelu ole vielä näin pitkällä, kuin Suomessa. Liukuhihna kuljettaa loputtomana virtana puuta, metallia ja kiveä sisältävää purkujätettä robotin ulottuville. Näiden tunnistamiseen käytetään lukuisia sensoreita: näkyvän valon aallonpituuksia käyttävät kamerat kuvaavat tekstuureja ja yksityiskohtia, 3D-laserskanneri tunnistaa kappaleen muodot, lähi-infrapunakamerat tunnistavat materiaalit ja metallinpaljastimet tunnistavat sähköä johtavat metallit jne. Siinä missä perinteinen teollisuusrobotti käsittelee aina standardimittaisia kappaleita tietyllä ja samalla liikeradalla, uusi toimintaperiaate on mullistava. Järjestelmä tunnistaa sensoritiedon ja aikaisemmin oppimansa yrityksen ja erehdyksen perusteella kappaleen materiaalin, koon sekä asennon ja näin komentaa robottikättä. Työtä piisaa, koska kolmannes koko maailman jätteestä on juuri purkujätettä.



Tekoälyllä on lähes rajattoman muistin ja väsymättömyyden takia muutenkin yksi merkittävä yliote ihmiseen verrattuna. Sekä ihminen, että tekoäly oppii yrityksen ja erehdyksen kautta. Kaatuessaan lapsi oppii, miten seistään ja miten painopiste vaikuttaa tasapainoon. Seisomisen jälkeen opitaan kävelemään ja sitten juoksemaan. Paljon treenaamalla voi päätyä vaikkapa maailman nopeimmaksi juoksijaksi. Jokainen ihminen kuitenkin joutuu käymään samat oppimisprosessit itse läpi, jokainen siis oppii periaatteessa vain omista kokemuksistaan. Tekoäly kuitenkin oppia muilta, sillä on kollektiivista viisautta ja älykkyyttä. Kun yksi tekoäly kompastuu ja tietää, miten seistä, niin muutkin voivat omaksua tämän tiedon sekunnissa. Virhettä ei tämän jälkeen tarvitse toistaa. Siinä missä ihminen kuolee keskimäärin vajassa sadassa vuodessa, tekoäly eläisi ja oppisi loputtomiin. Siinä missä ihminen kuolee keskimäärin vajassa sadassa vuodessa, tekoäly eläisi ja oppisi loputtomiin. Tietoja ja taitoja kasaantuu ja kulttuurievoluutio on paljon paljon ihmistä nopeampaa.

Vielä automaattibussissa istuessasi muistat, F-Securen Hyppösen hurjan ennustuksen. "Tekoäly tekee ohjelmoijista työttömiä." Tekoäly on mullistanut työnteon tietoturvayhtiö F-Securella. Kaksitoista vuotta kehitetty tekoäly seuloo väsymättä haittaohjelmia. Valtaosan näytteistä tietokone pystyy tunnistamaan haitallisiksi tai haitattomiksi. Se tekee työn millisekunneissa. Ihmiset voivat keskittyä vaikeimpiin tehtäviin. Tekoäly myös luokittelee aineistoa ja merkitsee tapaukset, joita ihmisten on syytä tutkia. Analyytikot käyvät läpi erikoisimpia tapauksia, sekä tilanteita joissa kone on tehnyt virheen. Vielä aikaisemmin nuoret työntekijät työskentelivät kaikkina vuorokaudenaikoina 24/7 analysoidakseen näytteitä ja palvellakseen asiakkaita eri aikavyöhykkeillä. Virusnäytteiden tutkiminen käsityönä oli hidasta, kallista ja epäterveellistä, kunnes tekoäly tuli taloon. Tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen uskoo, että vielä suurempi mullistus nähdään pian, kun tietokoneet alkavat kirjoittaa virheetöntä ohjelmakoodia, kertoo Yle. Vaikka et tiedäkään juuri mitään alasta, niin silti ajatus kuulostaa jollain tasolla jopa uskottavalta. Jos joku olisi vuosia sitten väittänyt, että voi tehdä hienoa blogia juurikaan ilman html-kielen ymmärrystä, niin olisit nauranut päin naamaa. Miksei siis peliä tai ohjelmakoodia voisi tehdä valitsemalla laajasta kirjastosta vain halutut komponentit sekä asiat ja lopputulos olisi lähes valmis?

Automaattibussista pois jäädessäsi ja parkkipaikalta autoasi etsiessä mieleesi tulee työkaverin kertomus pysäköinninvalvonnasta, joka sekin on kehittynyt huomattavasti. Google älylasisovellus tunnistaa katsottaessa autojen rekisterikilvet ja kertoo alle sekunnissa pysäköinnintarkastajalle onko parkkimaksu maksettu. Sovellus välittää tiedon pysäköintivirhemaksusta reaaliaikaisesti myös pysäköinninvalvonnan toimistoon. Sovellus mahdollistaa satojen auton tarkistamisen tunnissa. Se on vain noin neljäsosa siitä, mitä vanhalla tavalla meni aikaa. Tulevaisuudessa uusi älytekniikka on mahdollista valjastaa pysäköinninvalvonnan avuksi esimerkiksi pienen quadrokopterin alle, jolloin henkilöstökuluja ei edes ole ja kaikki on lähes automaattista. Autosi parkkipaikalta löydettyäsi muistat, että sähköautosi latausluukun muovivipu on rikki. Kyselet varaosaa huoltoliikkeistä, joissa se maksaa reilun satasen ja toimitus luvataan parin viikon päähän. Veljesi on kuitenkin fiksu kaveri ja kuullessaan ongelmasta suunnitteli, mallinsi ja 3D-tulosti vastaavan osan. Materiaalikustannus oli noin 30 senttiä. Jos ei omaa kyseistä tietotaitoa ja laitteita, niin tällaisia palveluluita kuluttajille tuottavia yrityksiäkin löytyy. Ilmaisia 3D-mallejakin löytyy paljon netistä ja kirjastoonkin voi mennä laitteiden toimintaa ihmettelemään. Varaosakauppiaat vapiskoon, ajattelet.



Pieni nälkä kurnii vatsassasi ja suunnistat kulman taakse auenneeseen uuteen kahvilaketjuun. Suurin osa tuotteista näyttää ihan normaaleilta, mutta huomiosi kiinnittyy hedelmäsalaattiin ja sen pakkaukseen. Ruoan tuoreutta seurataan tuotepakkauksiin kiinnitettävien RFID-tunnisteiden avulla. Ensimmäisessä vaiheessa tuotteiden viimeistä myyntipäivää tarkkaillaan laskennallisesti valmistajan ilmoittaman parasta ennen -päiväyksen perusteella. Ratkaisu vähentää ruuan hävikkiä seuraamalla tuoreusastetta ruuan koko tuotanto-, kuljetus- ja myyntiketjun aikana. Ratkaisun avulla voidaan optimoida hyllysaatavuutta sekä tarkentaa tilaus- ja toimitusprosesseja. Valitset kyseisen hedelmäsalaatin ja kassalla miehittämätön lukupääte tunnistaa ja laskuttaa kaikki ostokset automaattisesti, vilautat vain pankkisi lähimaksukorttia. Näppärää ja nopeaa. Kätevä ratkaisu mahdollisti kassaneidittömän kauppareissun. Toki kahvilassa vielä henkilökuntaa löytyi, mutta tällä menolla perinteinen kassalla istuminen jää yhä vähemmälle ja keskittyy enemmän asiakaspalveluun, hyllytykseen, neuvontaan ja muihin hommiin.

Makaat kotona vähän flunssaisena, muitakin outoja oireita löytyy. Olet juuri valittu pieneen testijoukkoon, jotka voivat käyttää netin yli ainutlaatuista ja uutta lääkäripalvelua. Tässä nettilääkärissä mantereen toiselta puolelta vastaa Tohtori Watson, IBM:n kehittämä tekoäly (IBM:n Watson-tekoäly sai vuonna 2011 mainetta voitettuaan Yhdysvalloissa maan tunnetuimman tv:n tietokilpailun, Jeopardyn). Se on opetettu järkyttävällä määrällä aineistoa diagnosoimaan potilaan oireet ja ehdottamaan hoitosuunnitelmaa. Toistaiseksi hoitosuunnitelman hyväksyy vielä hoitava lääkäri. Watson on erikoistunut kaikkien alojen asiantuntijaksi, joten se pystyy hahmottamaan syy ja seuraussuhteet, sekä todennäköisyydet ja tilastot paljon paremmin neurologian, mikrobiologian, infektiosairauksien, sisätautien tai vaikkapa syöpätautien välillä kuin yksikään muu huippulääkäri. Proviisoreihin verrattuna se tietää lääkkeistä ja niiden sivuvaikutuksista, saati sitten keskenään yhteen sopimattomista lääkkeistä kaiken mahdollisen tiedon, joka sillä hetkellä tietokannasta vain löytyy. Se osaa esittää ja nähdä juuri ne oikeat kysymykset, joiden avulla tv-sarja Housessa nerokas hahmo ratkaisee tapaukset loistavalla päättelykyvyllä. Suomessakin HUS:n Lastenklinikalla kokeillaan samaa tekoälyä pikkukeskosten hoidossa. Jos sensoreiden, datan ja tekoälyn avulla voidaan ehkäistä verenmyrkytysinfektion puhkeamista edes vähän, niin siitä olisi suuri apu.

Joillakin alueilla koneet ovat jo ylittäneet ihmisen kyvyt, kertoo Tivi. Esimerkiksi eräälle syöväntunnistusohjelmalle syötettiin miljoonia kuvia ihmisten kudoksesta, joista tiedettiin kenelle kehittyi lähivuosina syöpä ja kenelle ei. Ohjelma löysi itsenäisesti samat tunnusmerkit, jotka lääkäritkin olivat aiemmin havainneet syöpää ennustaviksi. Mutta sen lisäksi se löysi pari uutta syöpää ennustavaa tunnusmerkkiä, joista parhaatkaan lääkärit eivät aiemmin olleet tietoisia.

Mikä oli puppu ja mikä totta, vai vääristelinkö totuutta ollenkaan? Tuntuu siltä, että suuri osa työstä voitaisiin teoriassa korvata koneilla. Tästä herääkin enää kysymys, minkälaisia töitä ei voisi automatisoida? Algoritmit ja tekoälyt automatisoivat julkishallintoa siinä missä muutakin työtä. Lakien valmistelu ja tulkintakin voisi siirtyä kasvavassa määrin tekoälyille. Noin puolet nykyisistä työpaikoista tulee varmaan häviämään. Ei ehkä huomenna, kuukauden tai vuodenkaan päästä, mutta nopeammin kuin kukaan uskaltaa kuvitellakaan. Vähän jopa pelottavaa. Mitä sinä suosittelisit nuoren opiskelevan, jotta työ olisi taattu?

4 kommenttia:

  1. Robotiikan suurimmat haasteet liittyvät itseasiassa mekaniikkaan ja reaalimaailman kanssa toimimiseen. Tietokoneet ovat monessa asiassa ylivoimaisia ihmisaivoihin verrattuna ja kone suorittaa monet helpot mekaaniset asiat paljon ihmistä nopeammin. Mutta toisaalta monet ihmiselle helpot asiat ovat olleet koneelle liian vaikeita. Esimerkiksi pudoneen pultin nostaminen lattialta on ihmiselle helppoa, mutta yritäpä ohjelmoida kone tekemään sama.

    Tässä suhteessa ollaan lähellä läpimurtoa. Autot liikkuvat jo ilman kuskia ym. Kun koneet pystyvät toimimaan ennalta arvaamattomassa reaalimaailmassa, maailmamme muuttuu aika radikaalisti ja se muutos tapahtuu nopeasti.

    Itse suosittelisin opiskelijalle ohjelmistotekniikkaa. En usko Hyppösen ennustukseen siitä, että tekoäly tekisi ohjelmat. Tällä hetkellä ohjelmistopuolella ei ole oikeastaan mitän merkkejä siihen suuntaan. Ohjelmistojen ja robottien kehittäminen on luovaa työtä, johon tietokoneet eivät pysty. Ohjelmistojen kehittäminen ei ole koodaamista vaan eri sidosryhmien kanssa kommunikointia, palvelumuotoilua, visuaalista suunnittelua, heuristiikkaa, tietomallien ja arkkitehtuurin suunnittelua ja sitten toki pitää vielä saada kone tekemään asiat toivotulla tavalla. Kone ei pysty keksimään, mitä asiakas tarvii, vaan ihmisen pitää se keksiä ja tuotteistaa. Ja tuotteistuksen jälkeen koneelle pitää antaa ohjeet (=ohjelmoida se).

    Ohjelmisto voi korvata lääkärin, mutta ohjelmisto ei voi keksiä, että sen pitää kehittää ohjelmisto, joka korvaa lääkärin. Siihen tarvitaan ihminen ja sellaisille ihmisille on aika kova kysyntä työmarkkinoilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä oli molemmilla hyvää pohdintaa mihin koneet tulevaisuudessa kykenevät ja mihin eivät. En vielä osaa kuvitella maailmaa, jossa koneet pystyisivät olemaan luovia tai pystyisivät ymmärtämään ihmisten välistä vuorovaikutusta, jossa tarvitaan kommunikointia, tunneälyä, neuvottelutaitoja, vivahteiden ja eleiden tulkintaa. En ole aina vakuuttunut onnistuuko tämä kaikilta ihmisiltäkään :)

      Poista
    2. Reaalimaailmassa toimiminen ja ihmiselle vielä helpot asiat ovat tosiaan robotiikan haasteita. Yhdysvaltain puolustusministeriölle teknologiaa kehittävän DARPAn jokavuotinen hengenpelastajarobottikisa on ehkä hyvä kehityksen mittari. Nyt koneet pystyvät lähes autonomisesti toimimaan esim. oven avauksessa, venttiilin sulkemisessa (Fukushiman onnettomuus olisi ehkä näillä vältetty), reiän porauksessa yms. Ihmisen tasolle ei ylletä ja lapsikin pärjäisi paremmin, mutta taaperon tasolla jo ollaan.

      Voi olla, että ohjelmistojen kehittäminen on viimeisiä asioita, jonka tekoäly muuttaa. Oma kokemukseni ja tietotaitoni ei riitä sitä arvioimaan. Luulisi alalla kuitenkin olevan mahdollisuuksia tehokkuuden ja automaation parantamiseen. Joku siinä kusee, jos koodi on bugista, ohjelmat hyytyvät ja kaikki ei toimi niin kuin halutaan. Onko se sitten tilaajan määrittelyn vika, jos ei saada sitä, mitä oltiin hakemassa? Joka kuukausi saa olla lukemassa näistä IT-flopeista. Tavallinen tallaaja voi vain ihmetellä, miten esimerkiksi Nordea saa tietojärjestelmän uudistukseen kulumaan lähes miljardin.

      Poista
    3. Isojen instituutioiden IT -flopit ovat kyllä karmeaa luettavaa. Alalla on valtavasti automatisoitavaa, se on ehdottomasti totta.

      Hyvä esimerkki on ohjelmistojen testaaminen. Jos ohjelmistot pystyttäisiin testaamaan 100% ennen käyttöönottoa ongelmilta vältyttäisiin. Testauksen automaatio onkin nopeasti kehittyvä ala.

      Yksi menetelmä on test driven development. Kun jotain pitää tehdä, tehdään ensin automaattiset testit, jotka testaavat, että järjestelmä toimii niin kuin pitää. Testi tehdään siis ennen koodausta. Vasta sitten, kun on valtava määrä testeä, aletaan tekemään koodia ja koodi on valmis, kun kaikki testit menevät läpi.

      Kun koodiin tehdään myöhemmin muutoksia, kaikki automaattiset testit ajetaan uudestaan ja varmistetaan, ettei mitään ole mennyt rikki.

      Ongelmana tämän tyyliselle kestävälle kehitykselle on yleensä kustannukset ja aikataulut. Urakka menee toimittajalle, joka lupaa tehdä sen nopeasti ja pienimmillä kustannuksilla. Automaation rakentaminen on kallista ja se maksaa itsensä takaisin vasta pitkässä juoksussa.

      Tähän on taas kehitetty ns Agile menetelmiä, joilla pyritään viemään projekteja joustavammin läpi, niin ettei tilaajan ja toimittajien intressit ole ristiriidassa.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...