18. tammikuuta 2015

Kelan älyttömyydet opintotuen takaisinperinnässä - Osa 2

Helmikuussa 2014 kirjoitin Kelan älyttömyydestä opintotuen takaisinperinnässä. Punaisena lankana blogikirjoituksessa oli oikeastaan se, että sijoitustoimintaa harjoittavaa opiskelijaa kohdellaan Kelan edessä epäoikeudenmukaisesti ja mielestäni lainvastaisesti. Tulonvalvonnassa pääomatulojen tappioita ei hyväksytä ja tulonhankkimiskuluja ei huomioida, toisin kuin Verottajan edessä. Tästä syystä sain opintotuen takaisinmaksukehotuksen, josta tein uudelleenkäsittelypyynnön, koska Kelan toiminta ei sovi omaan oikeustajuuni. Koska artikkeli on jo suhteellisen pitkä, ajattelin tehdä siitä toisen osan, jonne kirjoitan asian edistymisestä. Artikkelia tullaan päivittämään aina kun jotain uutta tapahtuu, joten "turhiin" kysymyksiin asian edistymisestä ei tulla vastaamaan.

Päivitetty 18.1.2015 uusimmilla tapahtumilla: Muutoksenhakulautakunnan ratkaisu ja siitä valitus löytyy artikkelin lopusta.



Kelan vastaus ja oma tekstini muutoksenhakulautakunnalle


Kelaan lähetettyyn ensimmäiseen takaisinperinnän uudelleenkäsittelypyyntöön tuli melko nopeasti vastaus (noin kuukaudessa), mutta päätökseen ei tullut muutosta. Kuten arvata saattaa, perusteluissa ei oltu otettu kantaa yhteenkään esittämääni epäkohtaan tai mieltäni, omatuntoani ja oikeustajuani vastaan sotiviin kysymyksiin. Perusteluissa oli vain lueteltu muutama lakipykälä ja kasa jo Kelan nettisivuiltakin löytyvää kapulakieltä, joihin päätös muka perustuu. Mitään oikeita perusteluja Kelalta ei esitetty. 

Turhauttavaa, sillä juuri näihin epäkohtiin (Verottajan ja Kelan eri tulkinnat tulosta ja vähennyksistä, tasavertaisuus, yhdenmukaisuus tai oikeudenmukaisuus asiassa. Ymmärrettävyys yleensäkin niin tulkitun "voiton" syntymisessä) olisin kaivannut vastauksia. Miksi ihmeessä päätöksessä ei otettu näihin kantaa millään tasolla. Ketä hyödyttää toistaa paperissa samoja itsestäänselvyyksiä, joista ei alun perinkään ollut epäselvyyttä.  

Nyt asia lähtee sitten toiselle kierrokselle opintotuen muutoksenhakulautakunnalle. Melkein voi kyllä arvata, mikä vastaus sieltä tulee ja millaiset ovat perustelut. Jos jotain kiinnostaa, niin olen alas kopioinut muutoksenhakulautakunnalle lähteneen tekstin. Siitä löytyvä teksti ja sisältö on aika samanlaista, mitä olen jo tähän liittyvään aikaisempaan postaukseenkin kirjoittanut.


27.03.14

Opintotuen takaisinperinnän uudelleenkäsittelypyyntö opintotuen muutoksenhakulautakunnalle

Päätös josta valitetaan
Opintotuen takaisinperinnässä veronalaisissa ansio- ja pääomatuloissani ei ole huomioitu pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä muina tulonhankkimiskuluina. Pääomatuloja laskettaessa ei ole huomioitu arvopapereiden luovutustappioita.

Vaatimukset
Veronalaisissa pääomatuloissa huomioidaan pääomatuloista tehtävät vähennykset ja muut tulonhankkimiskulut (421,51 euroa), jotka Verottaja on verotuspäätöksessäni vuodelta 2012 hyväksynyt. Ilman näitä tulonhankkimiskuluja ei voittoakaan olisi tehty.

Arvopapereiden luovutusvoitoissa (2 792,46 euroa) huomioidaan arvopapereiden luovutustappiot (yhteensä 5 057,16 euroa), jotka verottaja on verotuspäätöksessäni vuodelta 2012 vahvistanut. Ilman realisoituja tappioita sijoitettavaa pääomaa ei olisi ja voittoakaan ei olisi voitu tehdä. Koska tappioita syntyi enemmän kuin luovutusvoittoja kertyi, niin tappiot mitätöivät voitot. 

Tulonhankkimiskulut ja luovutustappiot vähentävät veronalaisia ansio- ja pääomatuojani, joten yhden kuukauden opintotukeani ei peritä takaisin. 

Perustelut
Verottaja on vahvistanut verotuspäätöksessäni vaatimukseni tulonhankkimiskuluista ja arvopapereiden luovutustappioista. Osakesijoittamisessa syntyy tulonhankkimiskuluja, joita ilman sijoitettavaa varallisuutta ei yksinkertaisesti kerry ja voittoa hankita. On myös täysin epäoikeudenmukaista, jos luovutustappioita ei saa vähentää, koska osakesijoittamisen luonteeseen kuuluu välillä voiton ja välillä tappioiden tekeminen. Miksi vain voitto laskettaisiin? 

Millä tavalla tappioiden vähentämättä jättäminen on oikeudenmukaista ja tasavertaista? Nyt esimerkiksi osakkeisiin sijoittavia ja pääomatuloja ansaitsevia opiskelijoita ei kohdella tasavertaisesti verottajan ja Kelan edessä. Verottaja kyllä hyväksyy tappioiden vähennykset ja tulonhankkimiskulut pääomatuloista, miksi Kela ei hyväksyisi? Oikeudenmukaisuuden lisäksi yhdenmukaisuus ja ymmärrettävyys ei tässä millään tavalla toteudu. Jos henkilö tekee vuodessa osakkeilla 1 000 euroa voittoa ja 1 000 euroa tappiota, niin verottaja tulkitsee tuloiksi 0 euroa. Tämähän on ihan loogista, koska todellisuudessakaan mitään voittoa ei synny. Koska kela ei suostu vähentämään tappioita voitoista, syntyy voittoa Kelan mukaan kuitenkin 1 000 euroa. 

Miten voittoa voi Kelan mukaan syntyä? Jos tosimaailmassa tekisin noita kauppoja useita, niin varallisuuteni ei muuttuisi mihinkään, mutta Kelan mukaan olisin kohta miljonääri. Missä on logiikka? Onko tällä päätökselle perusteita laissa, vai onko se vain Kelan omaa tulkintaa. Jos asiaa ei koeta oikeudenmukaiseksi, ei se yleensä voi olla lakikaan. Jos perusteita kuitenkin valittamaani päätökseen teidän mielestänne löytyy, niin haluaisin tietää lain tarkan kohdan ja selkeän sitaatin, jossa näin sanotaan. 

Opintotukilain 17 § puhutaan vapaasta tulosta, mutta siinä ei määritellä, etteikö tappioita tai tulonhankkimiskuluja voisi vähentää. Tuloverolaissa (1535/1992) 29 § puolestaan sanotaan, että verovelvollisella on oikeus vähentää tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot (luonnolliset vähennykset). Tuloverolain kohdassa 30 § puolestaan sanotaan, että puhdas pääomatulo lasketaan vähentämällä pääomatulosta luonnolliset vähennykset ja verovuoden pääomatulo lasketaan vähentämällä puhtaasta pääomatulosta korot sekä 59 §:ssä tarkoitettu tulolähteen tappio. Puhtaasta veronalaisesta tulosta voi siis vähentää luonnolliset vähennykset, eli hankkimisen ja säilyttämisen menot. Näiden kohtien perusteella vaatimukseni ovat perusteltuja, eikä Kela voi toimia itsevaltaisesti lakia vastaan ja sitä omaksi edukseen tulkiten.
   
Lakia ei tarvitse lukea kuin piru raamattua ja omaa järkeä saa käyttää. Olisi kiva saada selväkieliset vastaukset perusteluissani lueteltuihin kysymyksiin. En kaipaa teiltä Kelasta mitään kapulakielistä automaattivastausta. Haluaisin myös tietää, onko eduskunnan oikeusasiamies/opintotuen muutoksenhakulautakunta ottanut tähän toimintatapaanne kantaa, eli kestääkö tulkintanne oikeasti muiden instanssien tarkastelua. 


Kelan ilmoitus 22.4.2014 valituksen käsittelystä
Kela ei voinut edelleenkään oikaista takaisinperintää koskevaa valitusta, vaan ohjasi sen edelleen opintotuen muutoksenhakulautakunnalle käsiteltäväksi. Lisäsin vastineeseen vielä oman lausuntoni, joka löytyy oikeastaan lyhennettynä alta omasta kommenteistani (postitettu muutoksenhakulautakunnalle toukokuussa 2014).


Päivitetty! Muutoksenhakulautakunnan vastaus ja oma tekstini vakuutusoikeudelle



Muutoksenhakulautakunnan päätös 18.12.2014
Juuri ennen joulua saapui vihdoin päätös reilun puolen vuoden odottelun jälkeen. Ratkaisu oli valitukseni hylkäys. Perustelut olivat nyt muita ratkaisuja parempia, mutta eivät edelleenkään riittäviä ja oikeasti Kelan päätöksiä tukevia. Oikeastaan omaan vastineeseeni ei edes vastattu. Koska olen tyytymätön muutoksenhakulautakunnan päätökseen, niin haen siihen muutosta vakuutusoikeudelta. Alta löytyy valituksen sisältö, jonka tulen postittamaan 19.1.2015. Katsotaan miten homma tästä etenee. Tuntuu, että vastineissa joutuu toistamaan itseään ja samoja asioita joita tässä blogissakin olen kirjoitellut koko ajan, kun ei niihin tahdo saada kunnon vastauksia. Perustelut vain sivuutetaan :( Lainaan Urho Kekkosta: "Saatanan tunarit" :D


Vastine opintotuen muutoksenhakulautakunnan ratkaisuun 18.12.2014

Päätös josta valitetaan
Kela ja opintotuen muutoksenhakulautakunta tulkitsee tuloverolain (1535/1992) pykälää 50 väärin laskiessaan opintotukeen vaikuttavia veronalaisia pääomatulojani. Tämän johdosta opintotuen takaisinperinnässä veronalaisissa pääomatuloissani ei ole huomioitu pääomatulojen veronalaisuutta vähentäviä tappioita.

Vaatimukset
Arvopapereiden luovutusvoitoissani (2 792,46 euroa) pitää huomioida arvopapereiden luovutustappiot (yhteensä 5 057,16 euroa), jotka verottaja on verotuspäätöksessäni vuodelta 2012 vahvistanut.

Luovutustappiot vähentävät veronalaisia ansio- ja pääomatuojani, joten yhden kuukauden opintotukeani ei peritä takaisin.

Perustelut
Verottaja on vahvistanut verotuspäätöksessäni vaatimukseni arvopapereiden luovutustappioista.
Tuloverolaki toteaa selkeästi (50 §), että luovutustappiot vähennetään luovutusvoitoista määriteltäessä veronalaisia pääomatuloja. Saman voi todeta ihan käytännössä omaa verotuspäätöstä katsellessa. Pääomatulot ja luovutustappiot ovat samassa kohdassa ja verosta tehtävät vähennykset taas eri kohdassaan. Tappiota ja vähennyksiä ei siis voi rinnastaa toisiinsa, niin kuin Kela virheellisesti tulkitsee. Kun pääomatuloista vähennetään tappiot, saadaan pääomatulot yhteensä, eli veronalainen pääomatulo tuloverolain mukaisesti.

Luovutustappio ei täten ole pääomatulosta tehtävä vähennys, niin kuin Kela ja opintotuen muutoksenhakulautakunta väittävät ja haluavat virheellisesti tulkita. Luovutustappio on lakiin perustuva, pääomatulojen veronalaisuutta vähentävä ja rajaava osa, joka kertoo miten luovutusvoitto ja veronalaiset pääomatulot lasketaan. Pääomatuloista veronalaista on se osa, mikä saadaan, kun luovutustappiot on vielä vähennetty. Tällä perusteella myös verot ihan käytännössäkin maksetaan. Kela ei voi omalla määrittelyllään kiertää jo verottajankin käyttämää ja lakiin perustuvaa (tuloverolain 50 §) luovutustappioiden vähentämisessä. Miksi näin siis edelleen väitätte? Yhtään vakuuttavaa perustelua en ole vielä saanut, joka kumoaisi äskeiset perusteluni.

Kansalaisen oikeusturva ei toteudu, mikäli Kela ei vihdoin pyydä verottajalta opintotukilain ja tuloverolain mukaisia oikeita tulotietoja, jossa arvopapereiden luovutustappiotkin huomioidaan. Asiaa ei ole valitettavasti Kelassa ymmärretty ja on haettu tulkintaa, joka ei noudata tuloverolakia. Oikeuskoneisto ja byrokratia on tässä niin hidasta, että asiasta ei ole kukaan jaksanut valittaa tarpeeksi pitkälle. Tästä syystä Kelan vetoaminen vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön ontuu. Jos asiaa ei koeta oikeudenmukaiseksi, ei se yleensä voi olla lakikaan. Kelan tulkintaa ei voi kytkeä irti tuloverolaista.


38 kommenttia:

  1. Ei muuta, kuin vakuutusoikeuteen saakka sitten. Sieltä olen itsekin aikoinani joskus oikeutta saanut. Muutoksenhakulautakunnassa eivät muuta osanneet, kuin copy/pasten lakikokoelmista.

    VastaaPoista
  2. Hyvä, että otit asian esille. Itsellä tuli myös palautettavaa 1700e korkoineen samasta syystä. Asia on todellakin järjetön ja epäoikeudenmukainen. Tässä on myös helpotusta jos haluaa vaatia Kelaa luopumaan järjettömistä koroista. Katsotaan, miten asiat etenee...

    ASIA
    Opintotuen takaisinperintä
    VAATIMUKSET
    Vaadin, että Kansaneläkelaitos luopuu opintotuen liikasuoritukselle lasketun korotuksen (15 %) perinnästä kokonaisuudessaan opintotukilain 27 §:n 2 momentin nojalla.
    YLEISPERUSTELUT
    Olen vilpittömin mielin hakenut ja saanut opintotukea yhteensä XX? kuukaudelta vuonna 2012. Olen myös suorittanut opintoja riittävästi suhteessa saamaani opintotuen määrään. Olen lievällä huolimattomuudella, mutta en piittaamattomuudesta tai tarkoituksellisesti jättänyt palauttamatta vapaaehtoisesti opintotukea riittävää määrää vuonna 2013. On kohtuutonta käyttää minua kohtaan hallinnollista sanktiota siten, että takaisinpalautettavaa määrää korotetaan 15 prosentilla. Korotuksen perimisestä luopuminen on kohdallani katsottava kohtuulliseksi eikä aiheeton opintotuen maksaminen ole johtunut vilpillisestä menettelystäni.
    TAKAISINPERINNÄN KOHTUUTTOMUUS
    Opintotukilain 27 §:n 5 momentti on kohtuuton ja se on jätettävä soveltamatta minun tapauksessani.
    ”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan” (Olaus Petrin tuomarinohjeet).
    Vilpittömässä mielessä opintotukea saavaa opiskelijaa rangaistaan takaisinperinnässä ankarasti kahteen kertaan:
    1) Jokaista opiskelijaa, jonka ansiotulot ylittävät 220 eurolla vuotuisen tulorajan, rangaistaan automaattisesti opintotukilain 27 §:n 5 momentin nojalla korottamalla takaisinperittävää rahamäärää 15 prosentilla. Sille, kuinka huolimatonta opiskelijan menettely on ollut tukea haettaessa ja nostettaessa tai tukivuotta seuraavan vuoden omien tulojen seurannassa, ei anneta merkitystä. 15 prosenttia on yli kaksinkertainen verrattuna korkolain mukaiseen viivästyskorkoon (7 % v.2013). Korotus takaisinperittävälle määrälle on kohtuuton, koska opintotuki ei ole laina.
    Minkään muun toimeentulojärjestelmän aiheetta saatujen etuuksien takaisinperintää ei ole säädetty korotusta eikä korkoa, joten on ihmeteltävää, miksi sellainen on säädetty opintotukeen.
    Jos toimeentuloetuutta on petollisella menettelyllä saatu aiheettomasti ja sen saaja tuomitaan petosrikoksesta, toimeentuloetuus voidaan määrätä korkolain mukaisine viivästyskorkoineen takaisinperittäväksi. Opintotuen takaisinperinnän negatiiviset taloudelliset seuraamukset ylittävät ankaruudellaan rikoksella saadun etuuden takaisinperinnän seuraamukset.
    Siitä huolimatta, että vuodesta 2000, jolloin nykyisestä korotuksesta säädettiin, korkotaso on alentunut, mahdollisuutta alentaa korotusta asetuksella ei ole toteutettu. Tämä kuitenkin oli lainsäätäjän tarkoitus, kun eduskuntakäsittelyssä muutettiin esitetty opintotukilain 27 §:n 5 momentti hallituksen esittämästä nyt voimassa olevaksi.

    VastaaPoista
  3. jatkoa...

    ASIA PERUSOIKEUKSIEN KANNALTA
    Nykyaikaisessa oikeudessa perusoikeusjärjestelmä on kohtuuden mittari.
    Perustuslain 19 §:n 1 momentti takaa jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, oikeuden välttämättömään toimeentuloon, ja 3 momentti asettaa julkiselle vallalle tehtävän edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Ei ole kohtuullista rangaista opiskelijaa tulorajojen ylittämisestä nykyisellä tavalla, koska opintorahan ja asumislisän yhteenlaskettu määrä alittaa toimeentulon vähimmäistason, jolloin opintotukijärjestelmä itsessään pakottaa opiskelijan tekemään ansiotyötä. Yhteiskunnan tulisi näin ollen suhtautua vähintäänkin neutraalisti lisäansioiden hankintaan, eikä sanktioida ankarasti tulorajan ylittämistä.
    Perustuslain 16 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Lainsäätäjällä on siis positiivinen velvoite edellä sanottujen oikeushyvien turvaamiseen. Perustuslain 6 § edellyttää yhdenvertaista kohtelua. Suurin osa opiskelijoista joutuu rahoittamaan opiskelunsa opintotuen lisäksi työllä. Kohtuuttoman sanktion sälyttäminen juuri näiden opiskelijoiden kohdalle johtaa epäyhdenvertaiseen kohteluun opiskelijan varallisuusaseman perusteella.
    Opiskelu on välttämätöntä, jotta henkilö pystyy hankkimaan toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla perustuslain 18 §:n mukaisesti. Opiskelu edellyttää opiskelijalta itseltään voimakasta panostusta opintojen aikaiseen toimeentuloon. Opiskelijat ovat taloudellisesti haavoittuva ryhmä. Opintotuen takaisinperinnän maksun rahoittaminen opiskeluaikana on jo sellaisenaan taloudellisesti raskas sanktio opiskelijalle ja on omiaan aiheuttamaan velkakierteen opiskelijan elämään. Takaisinmaksuun opiskelija tarvitsee lisää tuloja, joiden hankkimisen johdosta tulorajat ylittyvät helposti uudelleen takaisinmaksuvuonna, mistä aiheutuu uusi takaisinperintä tulevaisuudessa. Kerran tehty laskuvirhe pahimmassa tapauksessa rankaisee opiskelijaa koko opiskeluajan.
    OIKEUSKANSLERIN PÄÄTÖS VUODELTA 2000
    Oikeuskansleri on tehnyt päätöksen 219/1/00 4.7.2000, joka koskee aikaa ennen nykyisiä säännöksiä, jolloin lakiin kirjatun kiinteän 15 %:n korotuksen sijaan oli asetuksella säädetty 7 %:n korko palautettavalle pääomalle. Oikeuskansleri katsoi, että opintotukilain 27 §:n 4 momentin mukaisesti määräytyvän takaisin perittävän rahamäärän ja takaisinperintään lain 7 b §:ssä kytketyn opintotukikuukausien menettämisen yhteisvaikutukset ovat takaisin perinnän kohteeksi joutuvien opiskelijoiden taloudelliseen asemaan huomattavan kielteiset muihin opiskelijoihin nähden. Oikeuskansleri totesi päätöksessään myös, että taloudellinen ero vapaaehtoisesti tapahtuvan takaisinmaksun ja jälkikäteisen takaisinperinnän välillä on dramaattinen. Huolimatta oikeuskanslerin päätöksestä, pian sen jälkeen järjestelmää edelleen muutettiin ankarammaksi säätämällä mainittu 15 %:n korotus (15.12.2000/1099).

    VastaaPoista
  4. Itselläkin on menossa lähes vuoden tuet perintään tämän järjettömyyden takia. Onko kukaan saanu mitään vastausta miltään taholta lautakunnan hylkäyksen jälkeen?

    VastaaPoista
  5. En ole ainakaan itse tietoinen muiden saamista vastauksista tuon jälkeen. Itselläni on juuri valitus käsittelyssä (postitettu 22.4.2014) opintotuen muutoksenhakulautakunnassa, mutta arvaahan sen, mitä sieltä vastataan.

    Kaikissa Kelan lausunnoissa viitataan opintotukeen vaikuttaviin veronalaisiin ansio- ja pääomatuloihin, mitä tuloverolaissa (1535/1992) säädetään (Opintotukilaki 22 pykälä). Näistä bruttotuloista ei tehdä vähennyksiä. Samaa mantraa toistetaan ja toistetaan vastauksesta toiseen.

    Tuloverolaki toteaa kuitenkin selkeästi (pykälä 50), että luovutustappiot vähennetään luovutusvoitoista määriteltäessä veronalaisia pääomatuloja. Kannattaa huomata, että pykälässä 50 suoritettava vähennys on luvun 2 "Pääomatulon veronalaisuus", eikä luvun 3 "Pääomatulosta tehtävät vähennykset" alla. Luovutustappio ei täten ole pääomatulosta tehtävä vähennys, niin kuin Kela väittää, vaan lakiin perustuva, pääomatulojen veronalaisuutta vähentävä ja rajaava osa, joka kertoo miten luovutusvoitto lasketaan.

    Saman voi todeta ihan omaa verotuspäätöstä katsellessa. Pääomatulot ja luovutustappiot ovat omassa kohdassaan ja verosta tehtävät vähennykset omassa kohdassaan. Kun pääomatuloista vähennetään tappiot, saadaan pääomatulot yhteensä, eli veronalainen pääomatulo tuloverolain mukaisesti.

    Tässä Kela yrittää veronalaisen tulon määrittelyllä kiertään TVL:n 50 § luovutustappioiden vähentämistä. Samaistamalla luovutustappiot pääomatuloista tehtäviksi vähennyksiksi, tulkitaan, että veronalainen pääomatulo määritellään ilman luovutustappioiden vähennystä.

    Kansalaisen oikeusturva ei toteudu, mikäli Kela ei pyydä verottajalta opintotukilain ja tuloverolain mukaisia tulotietoja, tai verottaja ilmoittaa Kelalle tulot erisuuruisena kuin verotettavalle. Asiaa ei ole Kelassa ymmärretty ja on haettu tulkintaa, joka ei noudata tuloverolakia. Tämä on näitä asioita, joissa tulkintoja testataan.

    VastaaPoista
  6. Aivan samasta asiasta itsekin vääryyttä joutunut kokemaan, eikä auattanut kaskienkeskeiset puheet tätien kanssa. Ainoa keino oli ottaa yhteyttä oikeusasiamieheen ja ajaa asiaa sitä kautta eteenpäin. Tähän ei enää kiinnostusta löytynyt kun opinnot jo niin loppusuoralla ja työelämä siinä vaiheessa ettei tukia muutenkaan enää tulisi. Täysin 100% väärin KEla kuitenkin tulkitsee asiaa ja käsittämätöntä, kuinka tuo on mennyt läpi!! Kelan sivuilla kuitenkin mainitaan selkeästi että "luovutustappioita ei vähennetä" , joka on täyttä hulluutta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni valittelee asiasta, mutta kuinka moni on sitten vienyt asian loppuun asti? Tämä blogisti aikoo viedä asian niin pitkälle, kuin mahdollista (17.5.2014 postitettu vastine opintotuen muutoksenhakulautakunnalle, jonka vastausta on odoteltu jo pitkään), jotta oikeudenmukainen ratkaisu saadaan. Miksi 100% vääryyttä pitää kestää ja sietää? Aikaa ja vaivaa taistelu tietysti vaatii, mutta ainakaan omista periaatteista ei jousteta, eikä niitä myydä.

      Poista
  7. Jään mielenkiinnolla seuraamaan!

    VastaaPoista
  8. Miten tässä kävi lopulta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutoksenhakulautakunnan ratkaisu ja päätöksestä valitus lisätty. Artikkelia tullaan päivittämään aina kun jotain uutta tapahtuu.

      Poista
  9. Hienoa toimintaa, jatka meidän kaikkien opiskelijoiden puolesta ja älä luovuta. Monelta, mm. allekirjoittaneeltakin, on jäänyt oikaisu hakematta ja tuet maksettu kiltisti takaisin, koska "kiireinen opiskelu/ vaativa työelämä"... Tämä on aiheena lähellä blogisi yhtä ydintä: säästöt aloitetaan mahdollisimman nuorena, jo opiskellessa/työelämän ensimetreillä!

    VastaaPoista
  10. Pakko itekki tehä jotain asialle, kun kovalla työllä sain tienattua osakkeilla 2500€ "ekstraa", ja tänään tuli kirje, että joudun maksamaan siitä kelalle 2800€, hienosti palkitaan onnistumiset..Mielenkiinnolla odottelen miten etenee asia sinun kohdalla..

    VastaaPoista
  11. Onhan tämä ihan älytöntä! Luulin tienaavani vuoden 2013 osakekaupoista 400 € mutta olin todella väärässä (1400 voittoja ja 1000 tappioita)...

    Todellisuudessa tein 500 € tappiota koska joudun palauttamaan 1400 € "voitoista" 2kk opintotuet...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenki täytyis saada asiaa eteenpäin vietyä, täysin epäoikeudenmukaista toimintaa..

      Poista
  12. Itsellä sama tilanne kuin muillakin kirjoittajilla. Kaikki luovutusvoitot menneet luovutustappioiden kattamiseen eli nettotulos 0€, mutta kelan silmissä paljon enemmän. Itse aion valittaa loppuun asti kävi miten kävi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turhauttavaa tuo valittaminen asiasta niin moneen eri kertaan ja niin monelle eri taholle ja silti mitään ei tapahdu. Ihan perusjärjellä ajatellen pitäisi tuo homma hoitaa oikeudenmukaisesti. Mikä siinä on niin vaikeaa ja aikaa vievää? Juuri tänään blogistille saapui ilmoitus muutoksenhakukirjelmän saapumisesta vakuutusoikeuteen. Käsittelyaika tälle on 7-13 kk.

      Sitten nähdään, millainen vastaus perusteluineen sieltä oikein saapuu. Jos vastaus on vieläkin itselleni kielteinen, niin sitten en osaa sanoa, miten menetellä. En ainakaan suosittele muille valittamista, koska se on silloin todettu tehottomaksi. Olen ymmärtänyt, että vakuutusoikeus on viimeinen muutoksenhakuaste ja sen antamat ratkaisut siten lopullisia. Vaihtoehtona tämän jälkeen olisi tietenkin valittaminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, mutta tähän tarvitsee jo kalliin lakimiehen ja siihen hommaan en kyllä lähde.

      Pitää myös tutkia eduskunnan oikeusasiamiehen roolia tässä tilanteessa ja sitä, voisiko tässä asiassa olla yhteydessä johonkin eduskunnan kansanedustajaan, jotta lakiin saataisiin parannus jälkipolville tässä asiassa.

      Poista
    2. Lykkääntyykö takaisinmaksu Kelalle, kunnes päätös tulee vakuutusoikeudesta, vai joutuuko mätkyt tilapäisesti suorittamaan jossakin vaiheessa? Itseltä lähtee juuri tämä 1. kierros käyntiin eli valitus Kelaan tämän viikon aikana.

      Poista
    3. Takaisinmaksu ei lykkääntynyt, vaan mätkyt suoritin heti alkuperäisenä eräpäivänä. Jos vakuutusoikeudesta tulee itselleni puoltava päätös, niin sitten vaadin takaisinmaksetun summan korkoineen takaisin.

      Poista
  13. Takaisinmaksu lykkääntyy, jos aloittaa valitusprosessin, eikä niitä tarvitse suorittaa ennenkuin asia on lainvoimaisesti ratkaistu (vakuutusoikeuden päätös, josta ei valitusoikeutta). Itse aion tässä tilanteessa prosessata niin pitkään kuin mahdollista ja maksan vasta kun on pakko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva tietää ja kuulla, jos sinulla on tästä asiasta parempaa tietoa. Sinänsä tuo olisi kyllä loogista, niinhän se muissakin valitusprosesseissa toimii. Kela tuntien ei ole edes mikään ihme, että tällaista "optiota" ei missään valitusprosessin vaiheessa edes mainittu saamissani papereissa. Kelaan ei vain ole luottamista, murenee viimeisetkin uskon ja kunnioituksen rippeet tätä instanssia kohtaan.

      Poista
  14. Otin tänään yhteyttä eduskunnan neuvontalakimieheen, joka arvioi, voiko omaa asiaa esittää oikeusasiamiehelle ja tarvittaessa auttaa kanteen tekemisessä. Hän totesi, että oikeusasiamieheen voi olla yhteydessä vasta, kun kaikista valitusportaista on tullut hylkäävä vastaus (= mikäli vakuutusoikeudesta tulee hylkäys).

    Mikäli vakuutusoikeus ei jostain syystä ole puolellamme, täytyisi mielellään ensimmäisen hylkäävän vastauksen saaneen ottaa yhteys neuvontalakimieheen ja rakentaa hyvin perusteltu case Kelaa vastaan. Kyseessä lienee viimeinen mahdollinen vaikutuskanava, mutta uskoisin, että joko vakuutusoikeus tai oikeusasiamies saa järkeä Kelan toimintaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia kommentistasi, oli erittäin hyödyllinen tieto. Katsotaan ja odotellaan miten vakuutusoikeudessa käy ja turvaudutaan oikeusasiamieheen sitten, jos hylkäävä vastaus vielä tulee.

      Poista
  15. Onko tähän tullut minkälaista väliaika updatea? Itse taistelen juuri kelan takaisinperinnän kanssa (3k €), joka on täysin kohtuuton ja kelan oma virhe. Ja aion itse myös viedä asian niin pitkälle kuin mahdollista. Tähän kelan älyttömyyteen on saatava muutosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Artikkelia päivitetään sitten, kun jotain uutta tapauksesta kuuluu. Oikeuden päätöksissä tunnetusti kestää kauan...

      Poista
  16. En povaa tälle tarinalle onnellista loppua. Asiasta ovat jo aiemmat opiskelijasukupolvet valittaneet. Asiat muuttuvat vasta, kun lakitekstejä joskus muutetaan. Itse valitin valitusasteet läpi vuoden 2000 opintotukien takaisinperinnästä (alle 1000 sen aikaista valuuttaa eli markkoja). Vakuutusoikeuden ratkaisu tuli 2004 ja oli mitä oli. Kantelin tuosta vielä oikeuskanslerille, joka voisi laittaa Vakuutusoikeuden päätöksestä purkuhakemusta KKO:lle. Kantelun syynä olivat Vakuutusoikeuden päätöksen puuttelliset perustelut ja lainvastaisuus.

    Tuomioistuinten pitäisi perustuslain mukaan perustella ratkaisunsa, mutta ilmeisesti sillä, mitä laissa itse asiassa sanotaan, ei ole perusteluiden kannalta niin väliä. Meni kyllä luottamus oikeusjärjestelmään. Oma tulkintani asiasta on se, että kyllä ne luultavasti siellä tietävät mikä on asian todellinen tila, mutta virheiden tunnustaminen ja siitä seuraava hässäkkä on vain tärkeämpää välttää, kuin yksittäisten opiskelijapolojen oikeusturva. Ja kyllähän tämä työllistääkin kivasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En itsekään elättele turhia toiveita. Tietysti sitä aina toivoisi, että omalla kohdalla asiat olisivat toisin. Todennäköisyydet ovat kyllä asiaa vastaan ja muiden esimerkit puhuvat puolestaan. Kuin tuulimyllyjä vastaan taistelisi. Pahintahan asiassa on juurikin mainitsemasi oikeusjärjestelmän luottamuksen rapautuminen. Hyväksyisin takaisinperinnän, jos se olisi kunnolla perusteltu. Mutta kun ei ole...

      Vielä ei olla Kreikan tiellä moraalikadossa ja lain kunnioittamisessa, mutta ei se näin ainakaan parempaan suuntaan ole menossa. Mitä tapahtuu, jos/kun Suomessa ei saa oikeutta? Jos tuntuu kokeneensa vääryyttä, niin ymmärrän, jos jollakulla niin sanotusti "oman käden oikeus" astuu kuvaan: Tuloja jätetään ilmoittamatta, vähennyksiä liioitellaan tai palkkoja aletaan ottaa vastaan pimeästi yms.

      Poista
  17. Asia taitaa koskettaa aika monia samassa tilanteessa olevia. Itsellä homma lähtenyt käyntiin uudelleenkäsittelypyynnöllä, jossa on jo tullut useita epäselvyyksiä. Tulee hyvin myös huomattua tuo kun jättää kelalle asiaan liittyviä kysymyksiä ja selvityspyyntöjä niin ei mitään reagointia vaan asiat sivuutettiin vastauksissa (jos kaikki muutkin tekisivät kelan tavalla niin aika v****maista olisi elämä). Suosittelen kaikkia, jotka ovat samassa tilanteessa niin menemään asiassa niin pitkälle kuin mahdollista vaikka se ei mitään kivaa ole. Kyllähän näissä alkaa vastapuolenkin aikaa tuhlaantua jos näitä viedään paljon eteenpäin, jos ei muuta niin tosiaan työllistävä vaikutus. Toivottavasti saadaan tässä asiassa, joku järkevä päätös. Tässä asiassa kaivattaisiin päättäjiin kipeästi niitä "tolkun ihmisiä" tähänkin asiaan.

    VastaaPoista
  18. Itse myös samassa tilanteessa, eli kela on keksinyt minulle aivan eri tulot kuin mitä verotuksessa on. Asiasta tietenkin aion valittaa! Jos ei siinä muuta voita niin ainakin aikaa, ja aikahan on rahaa. Olen viimeisien viikkojen aikana kyselleyt kelan asiointi palvelussa ohjeita ja neuvoja kuinka valitus prosessissa tulisi edetä, jotta olisi edes pieni mahdollisuus että asiaan saataisiin jotain järkeä. Vastauksia sain aluksi nopeasti, mutta vastausten laatu oli kelalle tyypilliseen tapaan asiaan jollain tapaa liittyviä ohjeita kopioituna kelan internet sivuilta. Nyt
    jo pelkästään vastaaminen minun kysymyksiin on ilmeisesti kelan tantoille nii raskasta että vaatauksia saa odottaa tolkuttoman kauan. Taidan tehdä nii että marssin karmit kaulassa paikalliseen kelan pisteeseen ja täytän yhdessä tantan kanssa sen valitus lomakkeen alusta loppuun. Sillä muuten taitaa valitus aika umpeutua ennen kuin kaikkiin kysymyksiini arvon tantat vaivautuvat vastaamaan.

    VastaaPoista
  19. Harvassa ovat palveluhaluiset ihmiset, jotka kuuntelevat ja oikeasti välittävät. Taitaa työ olla Kelassa monelle suojatyöpaikka ja intohimo työtä ja auttamista kohtaan on lähellä nollaa. Yksityisellä puolella tuollaisella palvelulla mentäisiin konkurssiin.

    Kelan kautta et valitettavasti muutosta tule asialle saamaan. Onnellista loppua ei tule. Asiasta kannattaa valittaa vain ja ainoastaan vain, jos haluat niin sanotusti voittaa aikaa maksujärjestelyn takia. Missään muussa tapauksessa en suosittele näkemään turhaa vaivaa asian takia. Juuri tuli omalla kohdallani tälle asialle loppu, kun vakuutusoikeuskin hylkäsi valitukseni. Teen asiasta kohta päivitetyn artikkelin, kunhan olen vähän miettinyt, miten asiassa voisi/kannattaisi enää edetä.

    VastaaPoista
  20. Törmäsin itse tähän samaan asiaan tänä keväänä. Onneksi kyse oli vain yhdestä kuukaudesta opintorahaa. Kelan tädiltä kysyin asiaa puhelimitse ja hetken asiaa tutkittuaan hän soitti takaisin ja kertoi tämän käytännön pääomatulojen laskentaan. En asiaa sitten jäänyt siinä enempää ihmettelemään. Seuraava askel on omalla kohdallani yhteydenotto kansanedustajiin ja/tai muihin poliitikoihin asian osalta, jota kautta tulkintaan voisi saada järkeä.

    Toivon kuitenkin tälle blogin kirjoittajan taistolle onnea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole vielä asiaa suuremmin esille nostanut (päivitetty artikkeli yms), mutta vakuutusoikeuskin hylkäsi valitukseni 2.3.2016. Oikeusteitse asia on siis periaatteessa loppuun käsitelty. Tulos tosiaan oli se, että tuulimyllyjä vastaan taistelu oli turhaa, vaikka maalaisjärjen käytöllä asiassa olisi päädytty ihan toisenlaiseen ratkaisuun. Nyt pitäisi kunnolla pohtia, miten tätä vääryyttä lähtisi korjaamaan, jotta siitä eivät kärsisi vielä tulevatkin sukupolvet. Ehdotuksia, toimenpiteitä ja perusteluita otetaan vastaan.

      Oikeusasiamies voisi olla yksi mahdollisuus, mutta sen toiminta tuntuu jotenkin munattomalta, toimivaltaa ei välttämättä kuitenkaan löydy. Kansalaisaloite voisi olla toinen vaikuttamisen keino. Siinä olisi oma vaivansa ja etenkin hitautensa. Nykyisenkin lain puitteissa takaisinperintä on niin sanotusti laiton ja virheellinen päätös, jota Kelan pitäisi noudattaa.

      Poista
  21. Voitaisiinko asiasta pistää jonkinlaista joukkokannetta pystyyn? Lehtiin kirjoituksia? Ongelmana kuten kaikki varmasti ymmärtävät on monien ihmisten hyvin epäoikeudenmukainen ja ilkeä kapitalistiksi leimaaminen, minkä takia he eivät ole valmiita tukemaan asiaa, vaikka ymmärtävätkin epäoikeudenmukaisuuden mittasuhteet. Ymmärrän, että tuloerojen sekä työttömyyden kasvu maassamme on saanut monien ihmisten silmät sokeaksi ja syyttäväksi, mutta silti tiedän, että tällaiseen aloitteeseen enemmistö suhtautuisi lähinnä rikkaiden öykkärien yrityksenä saada lisää pääomaa, vaikka todellisuudessa puhutaan piensijoittaja opiskelijoista, joille 1000-2000€ on iso raha. Ongelma on siis yksinkertaistettuna se, kuinka tavoitamme suuret joukot.

    Ainoana ratkaisuna tähän ongelmaan näen olevan: taitava myynti. Olisi mielenkiintoista kuulla pankkien ja muiden sijoituspalveluita tarjoavien toimijoiden mielipide asiaan? Jos saisimme heiltä oikeudenmukaisen ja tietenkin puoltavan mielipiteen, voisimme lähteä asiaa esittelemään opiskelijatovereillemme helpommin ja uskottavammin. Luulisin joka ikisen sijoituspalvelu toimijan olevan puolellamme tässä suuressa riistossa. Muutenkin olisi aika saada Kelan toimintaan muutosta. Some kamppanjat ja muut tiedotus/vääryydenilmaisemiskeinot ovat hyvin helppoja tänä päivänä. Näkisin tässä olevan "isomman kuvan ongelman" kuin vain opiskelijatukien takaisinperinnän. Voimme lähteä purkamaan isoa ongelmaa esimerkkitapauksella. Rakastan isänmaatani hyvin paljon, mutta tällaisen moraalia romahduttavan toiminnan on saatava loppumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erinomaisen hyvä kommentti. Asian myyminen suuremmalle joukolle on ongelmanratkaisun ydin. Koska sosiaalisen median tiedotusta ja kampanjaa on nykyään helppo tehdä, niin se myös osaltaan tarkoittaa, että moni on siihen jo kyllästynyt. Tiedotus menee siis hälynä ohi, ellei taakse saa jotain todellista nimeä/karismaa tai muuta vetovoimaa. Voi kun Hannu Karpo tekisi vielä omaa ohjelmaansa...

      Otaksuisin pankkien mielipiteen asiasta olevan erittäin konservatiivinen ja pikemminkin kääntyvän siihen, että tämän takia sijoituspalveluja tarjoavat instituutiot eivät suoraa osakesäästämistä kannata. Tämän keissin varjolla saatettaisiin jopa markkinoida omien rahastoja ja niiden "etujen", vaikka mennäänkin jo sivuraiteille itse asiassa.

      Uskon, että asia saataisiin kyllä muuttumaan, mutta kuka on se, joka haluaa ongelmaa alkaa kunnolla ajamaan ja siihen aikaa ja energiaa panostamaan. Myönnän, että itse olen ainakin toistaiseksi ollut epäoikeudenmukaisuuden suhteen laiska. Elämässä on niin paljon muutakin. Mutta periaatteen tasolla tämä vääryys kyllä jäytää ja kaipaisi muutosta. En kuitenkaan uskalla luvata siihen välttämättä tarttuvani koko tarmollani.

      Poista
  22. Loppuun asti valitin, ilman tulosta. 1700e korkoineen takaisin Kelalle. En saanut perusteluja edes korkokulujen kohtuuttomalle perinnälle, mikä on jo perustuslain vastaista. Aivan käsittämätöntä touhua! Miettikää miten paljon verorahoja menee näihin valituskäsittelyihin kun useat ihmiset näitä tutkii ja antaa lausuntoja :D Nyt joudun vielä viime vuodeltakin palauttamaan kuukauden tuet korkoineen takaisin, kun muutaman euron meni rajan yli.

    VastaaPoista
  23. Paljon puhutaan automaatiosta ja digitalisaatiosta. Suomen pitäisi muka kuulua sähköisen hallinnon ja digikehityksen kärkimaihin. Juupajuu. Verohallinnon reaaliaikainen verotus tulee ehkä joskus viiden vuoden päästä, josko silloinkaan. Miten paljon reaaliaikaisuudella säästettäisikään? Opiskelijoiden opintotukien takaisinperintä-ongelmaa ei todennäköisesti olisi, puhumattakaan juuri tästä valituskäsittelyihin käytetystä ajasta ja verovaroista. Nyt takaisinperinnästä rankaistaan pahemmin, kuin suunnitellusta (ja kuopatusta) tehokkaan katumisen ohjelmasta. Kumpi olikaan pahempi roisto: köyhä ja tulonsa väärin muistava/unohtava opiskelija, vai varojaan veroparatiisissa piilotteleva porho?

    VastaaPoista
  24. Törmäsin blogiisi erään keskustelun kautta aiemmin tänään ja kiinnostukseni heräsi. Se, että kaikissa valitusasteissa homma oli tyssännyt sai minut pohtimaan, että jotain outoa siellä lakitekstissä on. Itse en enää opintotuki-iässä ole, mutta asia tulee mahdollisesti lähivuosina ainakin omia lapsiani koskemaan, joten kiinnosti muutama tunti asiaan käyttää ja tutkia lakitekstejä ja niitä käännellä ja väännellä. En ole opiskellut lakia, joten tulkintani voi mennä metsään, mutta seuraavaan siis itse päädyin. Ja ikävä kyllä samaan tulkintaan, miten Kela tulkitsee. Mielelläni luen vasta-argumentteja ja yritän oppia enemmän lain tulkinnasta, ja olenko tässä kohtaa jotain tulkinnut väärin. Ao. tulkinnassani tarkastelen erityisesti tässä merkitseväksi jääviä käsitteitä "luovutustappio" ja "veronalainen pääomatulo" ja miten ne eri lain kohdissa näkyy, vai näkyykö lainkaan.

    Tarkastellaan ensin tuloverolakia 30.12.1992/1535. Tuloverolaki 1§ 2. momentti: "Pääomatulosta suoritetaan veroa valtiolle. " Eli siis tämän lain tarkoitus on nimensä mukaisesti määrätä verojen maksamisesta, kuten mitä tuloja se koskee, millä perustein veroa maksetaan jne.

    Tuloverolaki 29§: "Veronalaista tuloa ovat jäljempänä säädetyin rajoituksin verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot. Verovelvollisella on oikeus vähentää tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot (luonnolliset vähennykset)". Eli veronkannolle alttiiksi joutuvat kaikenlaiset rahanarvoiset tulot, vähennettynä tulonhankkimismenoilla.

    Tuloverolaki 30§ ("Verotettavan tulon laskeminen") 2. momentti: "Puhdas pääomatulo lasketaan vähentämällä pääomatulosta luonnolliset vähennykset. Verovuoden pääomatulo lasketaan vähentämällä puhtaasta pääomatulosta korot sekä 59 §:ssä tarkoitettu tulolähteen tappio. Verotettava pääomatulo lasketaan vähentämällä verovuoden pääomatulosta aikaisemmilta vuosilta vahvistetut pääomatulolajin tappiot."
    - Puhdas pääomatulo on aika selkeä. Pääomatulosta vähennetään luonnolliset vähennykset, jolla 29§:ssä tarkoitetaan tulonhankkimis- ja -säilyttämiskuluja.
    - Verovuoden pääomatulosta vähennetään korot ja 59§:n mukaiset tulolähteen tappiot.
    - Verotettavasta pääomatulosta vähennetään aikaisemmilta vuosilta vahvistetut pääomatulolajin tappiot (jotka määritelty 60§:ssä).

    Mennään eteenpäin. Itse asiassa tämän ongelman ytimeen (29§:n kera). Tuloverolaki 32§ 1. mom: "Veronalaista pääomatuloa on, siten kuin siitä jäljempänä tarkemmin säädetään, omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen." jne. Huom! Paino sanalla veron*alainen* (vs. verotettava).

    Yllä on toisaalta puhuttu veronalaisesta pääomatulosta (tulkintani: "pääomatulo, johon verotusta ylipäätään voidaan kohdistaa", ks. esim. 48§ "Verovapaat luovutusvoitot") ja toisaalta verotettavasta pääomatulosta (tulkintani: "pääomatulo, josta ko. verovuonna veroa lopulta kannetaan").
    No mennään sitten siihen Luovutustappioon, ennen kuin summataan tämä ongelma. Tuloverolaki 50§: "Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaan kuin voittoa kertyy. Luonnollisen henkilön … vähennyskelpoinen luovutustappio, joka jää vähentämättä omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta, vähennetään puhtaasta pääomatulosta ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä."

    VastaaPoista
  25. Jatkoa edelliseen... Eli siis itse asiassa ihan ensiksi katsotaan luovutusvoitot ja -tappiot (kuten esitäytetyssä veroilmoituksessakin ne näemmä ensinnä näkyy), ja jos luovutustappiota on enemmän kuin voittoja, se jäljellejäänyt vähennetään 30§:ssä määritellystä puhtaasta pääomatulosta. Eli ennen kuin edes pääomatulosta vähennetään esim tulonhankkimismenoja, niistä vähennetään luovutusvoitot. Tämä on verotettavan eduksi, koska tulonhankkimismenot jne. menee tarvittaessa pääomatulolajin tappioksi, jonka voi vähentää seuraavan 10 vuoden ajan, kun luovutustappion voi vähentää vain seuraavan 5 vuoden ajan.

    Palataan nyt siihen 1§:ään. "Pääomatulosta suoritetaan veroa valtiolle." On siis olemassa jotain veronalaista tuloa (ja huomiona siis vielä, että kaikki verot eivät ole veronalaisia, koska on myös verovapaita tuloja), josta erilaisin tässä laissa määritellyin vähennyksin saadaan aikaiseksi verotettavaa tuloa, josta sitten suoritetaan valtiolle veroa.

    Ja se ongelman ydin sitten? Opintotukilaki 21.1.1994/65, 22§ "Veronalaiset tulot". Niin yksi merkittävä sana, "veronalainen". Ei siis "verotettava". Tämän vuoksi ilmeisesti myöskään tulonhankkimiskuluja ei voi vähentää (kun tarkastelee Tuloverolaki 30§:ää). Olisiko lipsahtanut vahingossa lakiin "veronalainen" sana "verotettava" sanan sijaan, vai onko se siellä ihan tarkoituksella? Jos tämä ongelma halutaan korjata, niin Opintotukilakiin pitäisi siis tuohon kohtaan saada muutettua tuo yksi hyvin merkittävä sana. Huom. opintotukilaissa 11§ ja 19§ puhutaan opiskelijan vanhempien tulojen osalta puhtaista ansio- ja pääomatuloista, eli viitataan verotettavaan tuloon, eikä veronalaiseen tuloon. Ilmeisen selvästi opiskelijoita ohjataan opiskelemaan eikä ainakaan aktiiviseen pääomatulojen tienaamiseen.

    VastaaPoista
  26. Oma kokemus on, että 50 000 euroa oli Kelan laskutavan mukainen tulo, mutta tappioiden kanssa tulo oli vain 1500 euroa. Valitin tästä ennakolta Ilpolle, että jos tukia peritään takaisin, nähdä än EY-tuomioistuimessa.

    Perintäkirjettä ei koskaan tullut.

    Sekä hankintamenot että luovutustappiot ja voitot syntyivät kaikki saman vuoden aikana.

    VastaaPoista