30. marraskuuta 2021

Kirjastojen palvelut - Konsolipelien lainaus ja paljon muuta

Mitä tekisin eläkkeellä, tai silloin kun taloudellinen riippumattomuuteni joskus (toivottavasti 45-vuotiaana) toteutuu? No tietysti lähes sitä samaa, mitä nytkin teen. Pyöräilisin enemmän, liikkuisin, bloggaisin, kävisin useimmin uimassa ja punttisalilla, harrastaisin boulderointia, lukisin yms. Asuntoni sijainti on siinä mielessä optimaalinen, että kaikki äsken mainitut paikat kirjastosta, uimahalliin ja boulderkeskukseen ovat lähes kävelymatkan päässä. Etenkin kirjaston palveluita tulisi todennäköisesti käytettyä huomattavasti enemmän kuin nyt. Haluaisin lukea enemmän, mutta aikaa sille ei aina löydy riittävästi. Tai rehellisemmin sanoen hyvän lukemisen löytäminen ja etsiminen tuntuu vaivalloiselta ja olen sen suhteen liian laiska. Itseäni kiinnostavia tietokirjoja on jotenkin hankala löytää ja vaihtoehtoisen tekemisen keksiminen on liiankin helppoa. Tarvitsisin hyviä kirjasuosituksia. Omat suositukseni blogin lukijoille löytyy tästä kirja-arvostelut linkistä.

Kirjastojen pari hyvää uututta konsolipelien rintamalla sadesään varalle :)

Kirjasto on kehittynyt pitkälle - Näin tulivat konsolipelit kirjastoon


Joskus ennen vanhaan kirjastojen pääasiallisena tarkoituksena oli pitkään ollut vain kirjojen, musiikin ja DVD-elokuvien lainaaminen. Ajat muuttuvat, teknologia kehittyy ja samalla kirjastotkin yrittävät pysyä ajassa mukana ollen enemmän suuren yleisön olohuoneita. Tarjontakin on laajentunut, sillä HelMet-kirjastot (Helsinki Metropolitan Area Libraries) on ottanut valikoimiinsa myös uusimmat konsolipelit (löytyy esimerkiksi Playstation 5 pelejä) ja Blu-ray elokuvat sekä 4K Ultra HD -leffat. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen muodostamasta kirjastojen verkostosta on mahdollista lainata kirjastokortilla yhtaikaa maksimissaan 100 lainaa, 50 varausta ja lainat voi uusia 5 kertaa, jos niissä ei ole varauksia. Yleinen laina-aika on 28 vuorokautta. Bestseller-aineistolle, elokuville ja peleille 14 vuorokautta. Konsolipelejä voi olla maksimissaan 5 lainaa. 

Jos palataan vähän historiaan, niin konsolipelejä ja Blu-ray-levyjä on ollut mahdollista lainata pääkaupunkiseudun kirjastoista jo maaliskuun alusta 2009 lähtien, jolloin tiedote asiasta julkaistiin. Silloin kaikkia Blu-ray-elokuvia oli yhteensä 61 kappaletta, pääasiassa elokuvaklassikkoja. Konsolipelejä oli vuoden 2009 kesällä puolestaan 23 kappaletta. Reilut neljä vuotta myöhemmin vuoden 2013 lopussa konsolipelejä löytyi jo 863 kappaletta ja Blu-ray elokuvia 922 kappaletta. Vuoden 2015 lopulla konsolipelejä löytyi jo huimat 1374 ja Blu-ray elokuvia 1496 kappaletta. Valikoima alkaa olemaan jo niin iso, että pää menee pyörälle: tällä hetkellä vuonna 2021 konsolipelejä on reilut 3 150 kpl ja Blu-ray elokuvia vajaa 2 000 kpl. Huh huh.

Konsolipelien hankinta kirjastoihin myös helpottui Euroopan Unionin tuomioistuimen päätöksen ja uuden tekijänoikeuslain tulkinnan myötä vuonna 2015. Lainaaminen ei enää tarvitse erillistä lupaa pelin tuottajilta. Lupa on ollut kallis ja sitä ei ole moniin peleihin edes saanut. Espoon kaupunginkirjaston aineistojohtaja Miika Miettunen kertoo, että ainakin Espoon kaupunginkirjasto aikoo nyt täydentää konsolipelien kokoelmaansa takautuvasti. 

"Monet kokoelmista puuttuneet klassikot ja huippupelit saadaan nyt kirjastojen hyllyille. Sekä mikä tärkeintä, tulevaisuudessa uutuuspelejä pystytään hankkimaan huomattavasti aiempaa kattavammin".

Valikoima on siis kasvanut konsolipelien ja Blu-ray elokuvien kohdalla jo kiitettävästi ja toivottavasti se myös jatkaa kasvuaan. Suurin osa peleistä ja elokuvista on kuitenkin nopeasti kulutettavaa tusinatavaraa, joten lainaaminen on useimman nimikkeen kohdalla järkevin vaihtoehto. Hyvän pelin tai elokuvan voi sitten myöhemmin mahdollisesti ostaa kaupasta, kun tietää mitä saa. Kannattaa myös seurata Helmetin peli ja BD-levyjen uutuuksia RSS-feedinä, niin löytää ja kerkiää varata heti ensimmäiseksi uusimmat ja mielenkiintoisimmat julkaisut.

Oma lähikirjasto jakaa silloin tällöin myös poistokirjoja ilmaiseksi. Itselleni mukaan tarttui nämä. Kuva vuodelta 2021.



Paljonko kirjastotoiminta ja lainaus maksaa - marginaalikustannus?


Internetin syöväreistä löytyy uskomattoman hieno Suomen yleisten kirjastojen tilastot -tietokantasovellus, jolla saa kaivettua kaikenlaista mielenkiintoista dataa kirjastojen käytöstä. Otan tässä oman asuinpaikkani, eli Vantaan kaupungin yksityiskohtaisempaan tarkasteluun. Kaikki tässä käytetyt luvut ovat sieltä peräisin. Ensimmäinen kysymys on tietenkin, paljonko maksaisit kirjaston palvelusta? Saatko mielestäsi summalle vastinetta? 

Vantaa käytti vuonna 2020 yhteensä rahaa kirjastotoimintaan 38,2 euroa asukasta kohti, kun koko maan keskiarvo on noin 57,5 euroa asukasta kohden. Vantaan kokoisiin kaupunkeihin verrattuna euromääräinen panostus asukasta kohti on kuitenkin pieni, koska esimerkiksi Espoo käytti vuonna 2020 kirjastotoimintaan 71,6 euroa per asukas. Espoossa rahaa kuluukin Vantaata parempaan kirjastoverkkoon, henkilöstöön sekä suuriin kauppakeskuskirjastoihin, joista löytyy 3D-tulostimia, työpajoja, robotiikkatiloja ja musiikkistudioita. 


Vantaan kirjastojen toimintakuluja vuosittain.


Itse ainakin näen, että saan tälle rahalle vastinetta ja käsittelen tätä asiaa vähän myöhemmin artikkelin lopussa. Kun Vantaalla lainausten määrä oli 1,9 miljoonaa ja kirjastotoimintaan käytettiin 8,93 miljoonaa euroa, niin yksittäisen lainan kustannukseksi tulee muuten noin 4,7 euroa/laina. Summa kuulostaa suhteellisen suurelta, kun miettii, että aikoinaan tuolla summalla vuokrasi fyysisen elokuvan vaikkapa edesmenneestä videovuokrausfirma Makuunista. Onko kirjastojärjestelmä pöhöttynyt?

Noin laskien saadaan tietenkin vähän absurdi tulos. Koska ihmisiä ei paljon kirjastot kiinnosta, niin lainausmäärät ovat Vantaalla noin 8 kpl per asukas vuodessa ja rakennuksista kulut juoksevat riippumatta lainausmääristä. Enemmän meitä kiinnostaa niin sanottu marginaalikustannus. Tässä rajakustannus eli marginaalikustannus tarkoittaa yhden lisäyksikön tuotannosta aiheutuvaa kokonaiskustannusten muutosta. Tätä ei valitettavasti edes tuosta Suomen yleisten kirjastojen tilastoista saada :( Paras luku onkin tuo taloudellisuus, eli henkilöstökulut plus kirjastoaineistokulut) / (fyysiset käynnit plus kokonaislainaus). Tällöin saadaan luvuksi 1,81 euroa /laina. Sekin on todennäköisesti huomattavasti oikeaa marginaalikustannusta suurempi, koska yli puolet kuluista menee pelkkään henkilökuntaan ja laina-automaattia käyttäessäsi et henkilökuntaa kuitenkaan kuormita. Hatusta heittäisin oikean luvun olevan noin parissakymmenessä sentissä.  

Vantaan kirjastoverkon yksikkökustannuksia. Paljonko lainaus maksaakaan?



Varausmaksu poistunut - Lainaamalla nostat aineistorahaa


Kaikkien kirjastojen aineisto on käytettävissä kaikissa kaupungeissa. Varausmaksuhan oli aikaisemmin kaikella aineistolla 0,5 euroa/varaus, mutta nyt siitäkin on luovuttu ja varaukset liikkuvat lainaajalle maksutta. Huom! Varaushyllyyn toimitetusta noutamattomasta varauksesta peritään kuitenkin maksu 18 vuotta täyttäneeltä asiakkaalta. Noutamattoman varauksen maksu on 1 € ja summa kuulostaa enemmän symboliselta eleeltä, kuin virhemaksulta. Tämä on kuitenkin mielestäni ihan hyvä poikkeus ja saa nopeammin aineiston kiertoon sekä vähentää turhaa ja huvikseen tehtyä varaamista. 

Erityisesti pienissä lähikirjastoissa varausten avulla lainattavissa oleva aineisto laajenee ja aineistoraha kasvaa merkittävästi, koska kirjastojen aineistoraha jaetaan lainausten ja kävijämäärien perusteella. Mitä enemmän siis käytät lähikirjastosi palveluja, sitä enemmän sillä on tulevaisuudessa aineistorahaa, eli varaa hankkia materiaalia. Esimerkiksi vuonna 2020 Vantaan kirjastoihin hankittiin erilaisia kirjoja 46,6 tuhatta yksikköä. Kirjojen hankintakulut olivat noin 722 000 euroa, joten yksikköhinta oli noin 15,5 euroa/kappale. Vuonna 2020 Vantaalla lainaajia/asukasluku oli noin 19,7 % ja kirjojen hankintakulut olivat noin 3,1 euroa/asukas. Nämä molemmat ovat vähän koko maan lukuja huonompia.

Aineistoa ei pelkästään kerrytetä, vaan vanhimpia ja vähemmän suosittuja teoksia myös lahjoitetaan poistokirjoina ihmisille. Kelpasivat kyllä itselleni. Kuva vuodelta 2021.



Myöhästymismaksun ja korvauksen "väärinkäyttö" vai taktinen hyödyntäminen


Suosittuja ja vähän kauemmin läpipeluun kestäviä uutuuspelejä ei tietenkään välttämättä pysty pelaamaan laina-ajan puitteissa loppuun. Mitä jos aika ei tähän riitä ja pelillä on paljon muitakin varauksia? Käytännössähän joudut lainan jälkeen varausjonon hännille ja seuraavaan uuteen lainaan voi mennä pitkäkin aika. Pahaan loppuratkaisuun jääneen pelin kohdalla tämä odotus tuntuu hölmöltä. Miten olisi taktinen temppu? Myöhästymismaksu on 0,2 euroa/päivässä ja myöhästymismaksun enimmäismäärä on 6 euroa/laina. 10 lisäpäivää maksaa siis 2 euroa ja jos pelin pelaaminen "venähtää" noin kuukauden, niin tästä maksaa sakkoa sen 6 euroa. Aika kannattavaa, koska tuolla "lainaushinnalla" ei vielä ostella yhtäkään uutta leffaa saati sitten peliä. 

Seuraavaksi on pakko nostaa esille hauskana/jännänä yksityiskohtana tuo kadonneen aineiston korvaus. Periaatteessa esimerkiksi PS5 -uutuuspeli olisi jopa kannattavaa jättää kokonaan palauttamatta, koska korvausmaksu tälle on 42 euroa/kpl. Tätä en kyllä kenellekään suosittele, enkä toivo kenenkään niin tekevän, koska se on moraalisesti väärin. Vähintäänkin kuitenkin outo korvaushinnasto ja vaatisi välittömästi päivittämistä. Periaatteessa tuon porsaanreijän taktinen hyödyntäminen olisi erittäin helppoa. Kannattaisikohan kirjastojen vähän nostaa tuota korvausta? Tarkemmin laina-ajoista ja maksuista löytyy täältä. Huom! Tässä kannattaa muistaa, että lainausoikeuden menettää, kun aineisto on 28 päivää myöhässä, tai rästissä on 30 euron edestä maksamattomia maksuja.

Kirjastoissa on aina Black Friday -tarjous :)



Myöhästymismaksu kannattaa maksaa ajoissa


Vaikka myöhästymismaksuja kertyisikin, niin ennen niitäkään ei edes tarvinnut maksaa. Jos summa oli vähäinen (muutama euro), niin tästä ei lähetetty rästimaksuja. Syynä oli se, että tähän käytetty aika ei maksanut vaivaa. Itselläni on tästä omakohtaista kokemusta, kun teknisten ongelmien vuoksi en muutaman kerran saanut viestiä lainani erääntymisestä ja kirjan palautus myöhästyi muutaman päivän. Rästissä taisi olla noin 0,75 euroa, joka vanheni järjestelmän sisällä ja lopulta merkintä poistui muistaakseni kolmessa vuodessa. Toisin sanoen tarpeeksi kauan kun hillosi noita pieniä maksuja, niin ne sai lopulta anteeksi. Asia on kuitenkin myöhemmin muuttunut ja tästä alla lisää.

Huom! Kuntaliitto kertoo, että vuoden 2017 alusta tuli voimaan uusi laki yleisistä kirjastoista (1492/2016). Lakiuudistuksen myötä kirjastojen myöhästymismaksut, varatun aineiston noutamatta jättämisestä vaaditut maksut ja esim. tilavuokrat voidaan periä ulosottotoimin ilman tuomioistuimen maksuun velvoittavaa tuomiota tai päätöstä. Käytännässä perintätoimisto laskuttaa aineiston korvausmaksun, omat perintäkulunsa ja lainmukaisen viivästyskoron. Kun saatava on mennyt perintään (60 vuorokautta eräpäivän jälkeen), kirjasto ei enää tee asialle mitään, vaan asiakkaan on asioitava perintätoimiston kanssa. Maksa siis myöhästymismaksut ajoissa.



Paljonko kirjailija tienaa lainasta?


Joku voi argumentoida, että jos lainaan kaikki kirjat, elokuvat ja pelit kirjastosta, niin niiden tekijä ei saa mitään. Tämä ei ole ihan näin mustavalkoista. Yhtä hyvin voisin väittää, että jos en pääse jotain teosta testaamaan ja hyväksi toteamaan, niin en sitä luonnollisesti tulisi edes ostaneeksi. Kirjailijat myös saavat rahaa lainaamisesta. Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö kertoo, että vuoden 2020 korvauksista valtaosa eli noin 8,48 miljoonaa euroa on lainauskorvausta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lainauskorvausta maksetaan teoksista, joilla on ISBN-tunnus ja jotka ovat fyysisinä kappaleina lainattavissa yleisissä kirjastoissa tai korkeakoulukirjastoissa Suomessa, kertoo Sanasto. Lainauskorvausta ei tällä hetkellä makseta e-kirjoista ja e-äänikirjoista, vaan ne neuvotellaan kustantamojen kanssa erikseen. Tässä muuten ehkä se syy, miksi esim. kirjastojen äänikirjojen puolella asia on huonolla mallilla ja esimerkiksi Otava ei tarjoa omaa valikoimaansa ollenkaan.



Yhdestä kirjastolainasta korvausta maksetaan 26 senttiä. Kirjailija saa siis sadasta kirjastolainasta korvausta 26 euroa ja kääntäjä puolet siitä eli 13 euroa. Onko se sitten paljon vai vähän? Esimerkiksi vuonna 2020 toiseksi suosituin laina oli: Oksanen, Sofi: Koirapuisto. Lainamäärä 3 893 kpl ja lainauskorvausta kertyi siten noin 1 012 euroa. Sijalla 20 puolestaan oli Kari Hotakainen: Tuntematon Kimi Räikkönen, joka keräsi sinä vuonna 2 491 lainaa. Lainauskorvauksia kertyi siis noin 647 euroa. Aika nihkeästi, vaikka olisit todella suosittukin kirjailija Suomessa. Ei kirjastolainauksella siis rikastumaan pääse, ellei ole kirjailija, jolla on kymmenittäin suosittuja teoksia ja ne pysyvät listan kärjessä vuodesta toiseen (esim lastenkirjat).


Oma näkökulmani - Lähes kaikki lainataan kirjastosta


Itse rupesin jo vuosia sitten hyvin vakavissani pohdiskelemaan sitä, pitäisikö konsolipelien ja leffojen osto lopettaa kokonaan ja siirtyä vain lainaamaan ne kirjastosta? Vastaus on tietenkin kyllä, jos suinkin vain mahdollista. Kaikki leffat ja aika monen pelin pystyy pelaamaan läpi 14 vuorokauden laina-ajan puitteissa. Esimerkiksi PS4-peli Shadow of Mordorin läpipeluu kesti itselläni noin vajaa 40 tuntia. Koska tähän ei ollut yhtään varausta, niin sain pitää peliä yhteensä 6 x 14 vrk = 12 viikkoa, eli 3 kuukautta. Tuossa ajassa pelin pelaa hitaampikin henkilö ja lainaa vaikka vielä lopuksi kaverille samalla. 

Tilastonikkareille muuten kiva kooste pelaamisestani (PS4): Vuonna 2020 pelattu yhteensä 640 h. Pelatut päivät 145. Tunnit jakaantuvat seuraavasti. Destiny 2: 348 h, Dark Souls 3: 186 h ja Resident Evil 2: 27 h. Pitäisiköhän vähentää? Noista peleistä muuten vain Destiny 2 on ostettu ja muut lainattu kirjastosta. Itse olenkin tyytyväinen kirjastonkäyttäjä ja maksaisin ilomielin tällaisen palvelun käytöstä sen  vajaa 40 e vuodessa. Jos joku miettii, miten pelintekijä hyötyy siitä, että lainaan pelin kirjastosta, niin tähän vastattakoon, että esimerkiksi Bloodborne peliin ostin maksullisen lisäosan, koska se oli niin timanttista sisältöä, jota halusin lisää. 


E-lehtien etäkäyttö ja HS Visio


Omasta mielestäni fyysisen lehden käyttöliittymä on ihan ylivoimainen digilehteen verrattuna. Jos oma lähikirjasto on kuitenkin kaukana ja tykkää lueskella lehtiä vaikkapa oman läppärin näytöltä kotisohvalta käsin, niin kirjastoista löytyy suuri valikoima E-lehtiä. Miksi tilata lehtiä, jos suurinta osaa voi lukea ilmaiseksi? Esimerkiksi eMagz-palvelua voi käyttää pelkällä kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Todella helppoa. Omaan makuuni palvelusta löytyy esimerkiksi Tiede, Tekniikan Maailma, Suomen Kuvalehti, Erä, Taloustaito ja vaikkapa Pelaaja.


ePress-palvelusta on myös mahdollista selailla vanhempia sanomalehtiä Helsingin Sanomista Iisalmen Sanomiin. Vähän kaikkea löytyy. Valitettavasti tämä palvelu on käytössä vain kirjastojen fyysisiltä koneilta. Näin on kuitenkin mahdollista lukea esimerkiksi uutta ja laadukasta HS Visiota. HS Visio on osa Helsingin Sanomien lauantainumeroita. Se löytyy Vantaan ePress-palvelusta lauantain lehden lopusta. Kiitokset tästä neuvosta Helmet-asikaspalvelulle, joka itseäni tässä sivisti.



Muut palvelut


Kirjasto on siirtymässä yhä enemmän erilaiseksi oppimiskeskukseksi ja jakamistalouden erinomaiseksi esimerkiksi. Joistain kirjastoistahan saa kulutusmittareita (Mittaa sähkölaitteiden virrankulutus), sauvakävelysauvoja ja ties mitä. Lasipalatsin Kohtaamispaikassa ja Tapiolan kirjastossa on jo mahdollista kokeilla uutta 3D tulostusta. Jos oikein innostutaan visioimaan, niin miksei kirjastoista voisi kohta lainata vaikkapa lastenrattaita, rullaluistimia tai vaikka tennismailoja :) Esimerkiksi juotoskolvi, verenpainemittari ja iskuporakone löytyy jo ja kuormapyöränkin voi lainata päiväksi Vallilasta. Aika huisia :) Ajantaiset tiedot HelMet-kirjaston kokoelmissa olevista esineistä löydät HelMet-hausta

Myyrmäen kirjaston lukusalia. Kuvassa vain osa hyllystä, jossa aikakauslehtiä. Se mitä tästä et löydä, et oikeasti edes tarvitse.


Miksi jokaisen pitäisi omistaa harvoin käytettävää tavaraa, kuten vaikkapa lumikengät tai porakone? Turha ostaa lähes tarpeetonta tavaraa, jos se olisi mahdollista vaikkapa lainata. Tästähän aiheesta olen kirjoittanut omasta mielestäni hyvän jutun aiheella: Kaikkea ei kannata omistaa - Tavaroiden todelliset kustannukset. Kannattaa lukaista. Miksi edes omistaa tulostinta, jos kirjastossa voi tulostaa ilmaiseksi/pientä maksua vastaan? Jos asut lähellä kirjastoa, niin voi jopa kysyä, miksi tilaat yhtäkään maksullista lehteä, kun kirjastossa saat luettua ne kaikki? 

Kokonaisuudessaan tiedonhankintakanavana internet on ajanut kirjaston ohi. Internet on tässä ylivoimainen helppokäyttöisyydestä johtuen. Kirjastojen pitää siis löytää se oma juttunsa, jolla oikeuttaa olemassaolonsa. Omasta mielestäni nyt ollaan ihan oikeilla jäljillä. Saa nähdä, minkälainen kirjasto tulevaisuudessa tulee olemaankaan. Toivottavasti pikku hiljaa siirryttäisiinkin enemmän juuri tällaiseen tavaroiden yhteisomistukseen juuri kirjastojen kautta. Ainakaan veronmaksajat eivät voi tällaisesta palvelusta paljon valittaa. Sääli olisi, jos säästöleikkausten takia juuri kirjastojen palveluista leikattaisiin. 


(Artikkeli julkaistu alun perin marraskuussa 2013 ja nyt päivitetty)


5 kommenttia:

  1. Olipa mielenkiintoinen artikkeli :D

    Huomasin, että tuohon lainauskorvauksiin oli tullut pieni kämmi. Lukusi ovat pelkästään Helmet-lainoja, eivät koko Suomen. Mutta tottahan se on, että yhdellä kirjalla ei paljon tienaa, mutta kyllä suosittujen kirjailijoiden korvaukset on jo paljon suuremmat, koska yleensä myös edellisiä kirjoja lainaillaan jonkin verran.

    t. entinen kirjastotäti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että joku on tätäkin artikkelia ajatuksella ja mielenkiinnolla lukenut. Totta. Tuossa on selkeä virheen paikka ja lopputulos lainausmäärissä ja tuloissa olisi täten noin 5X suurempi (jos suhteuttaa pelkästään asukasmäärään). Valitettavasti noita Suomen lainatuimpia teoksia ja niiden lainausmääriä ei taida mistään oikein löytyä?

      Tähän voisi melkein myös lisätä hyvän uutisen eduskunnan täysistunnosta 20.12.2021: "Eduskunta edellyttää, että lainauskorvausmäärärahan tasoa korotetaan vastaamaan pohjoismaista korvaustasoa ja että e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaaminen saatetaan mahdollisimman pian lainauskorvauksen piiriin e-aineistojen kaupallisen markkinan toimintaa vaarantamatta."

      Poista
    2. Ilmeisesti lainamääriä ei valtakunnallisesti kerää kuin Sanasto, eikä heidänkään sivuillaan ole lukuja kirjailijoittain, mutta on kuitenkin kerrottu lainatuimmat kirjat parin vuoden takaa: https://www.sanasto.fi/lainatuimmat2019/

      Tässä tilastossa on myös vähän osviittaa siitä, kuinka paljon lainauskorvauksia jaetaan: https://www.sanasto.fi/joulukuun-2021-tilitys/

      Poista
  2. Tosi mielenkiintoinen juttu ja aivan älyttömän hyvä blogi! Mä oon nyt pari päivää kaiken liikenevän aikani lukenut täältä juttuja, ja nytkin on lukemista odottamassa monta tekstiä, joihin olet viitannut muissa blogiteksteissä, ja jotka haluan myöhemmin lukea. Arvostan sitä miten paljon olet ottanut asioista selvää, ja miten selkeästi, monipuolisesti ja avoimesti kerrot asiat.

    Tässä artikkelissa minulle aivan uutta tietoa oli tuo eMagz-palvelu! Miten voi olla mahdollista, että olen useinkin miettinyt että olisipa mielenkiintoista lukea uusinta Tiede-lehteä, mutta en raaski maksaa sen tilauksesta. Ja kaikki nämä vuodet se olisi ollut ilmaisena saatavilla tuossa palvelussa! Todellakin tulen jatkossa käyttämään tuota. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista. Näitä tarvitaan, koska tuntuu vähän siltä, että lukeminen vähenee ja täten blogin kirjoittamisesta on tulossa kuoleva luonnonvara. Kaikki pitäisi saada minuutin pituisessa TikTok videossa :(

      Poista