12. huhtikuuta 2017

Opintolaina ja opintolainahyvitys - Lainaa negatiivisella korolla

Miltä kuulostaisi sijoituskohde, jonka vuotuinen reaalituotto olisi noin kymmenen prosenttia? Mitä jos joku tarjoaisi tällaisen sijoituksen rahoittamiseksi lainaa vielä negatiivisella korolla? Lähes jokaisella olisi tähän vieläpä mahdollisuus ja tämä sijoitus ennättäisi kerryttää korkoa korolle rahana uskomattoman summan, koska sijoitus tehdään jo nuorena. Onko kyseessä huijaus vai mikä, kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta? Ei, kyseessä on opintolainalla tehty sijoitus kustannustehokkaaseen rahastoon.


Hyvä tuleva tai jo opintoja pakertava opiskelija, nyt opintolainaa ottamaan mars mars. Miksi? Koska se on oikeasti kannattavaa, tai tarkemmin sanoen sen arvo takaisin maksettaessa on vähemmän kuin nostettaessa, kiitos opintolainahyvityksen (40 % omavastuuosuuden ylittävästä lainasta, huomaa kuitenkin enimmäismäärä 400 e/kk). Jos korko on periaatteessa negatiivista, niin lainan käyttämättä jättäminen esimerkiksi sijoittamiseen on typerää. Haluatko sinä olla typerä? Vaikka ihmistä pidetään rationaalisena, niin silti uusista opiskelijoista lainaa ottaa vain neljännes. Ekonomi-lehdessä Jyväskylän yliopiston professori Roope Uusitalo ihmetteleekin opiskelijoiden haluttomuutta ottaa opintolainaa, vaikka sijoitukselle olisi mahdollista saada hyvää reaalituottoa. Hän miettiikin, pitäisikö vakavissaan reputtaa kaikki kauppakorkean opiskelijat, jotka eivät ymmärrä ottaa opintolainaa. Professorin heitto on tietenkin vitsi, mutta siinä on kyllä totuuden siemen. Katsotaan seuraavaksi miksi näin on.

11. huhtikuuta 2017

Onko downshiftauksesta haittaa - Hyytyykö talouskasvu?

Lueskelin jokin aika sitten Björn Wahlroosin kirjaa: Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta. Ihan mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kirja, vaikka paikoitellen myös todella puuduttava luentomainen eepos. Jollain tapaa Wahlroos on aina ollut jotenkin karismaattinen ja kiinnostava henkilö (MTV:n Saturday Night Liven parodiat Nallesta ihan huippuja), jonka mielipiteitä ja kommentteja seuraan sivusta. Kaikesta en tietenkään ole samaa mieltä. Osa Wahlroosin heitoista otetaan myös usein liian tosissaan, vaikka ne olisikin tarkoitettu provokaatioksi, tai vain keskustelun avauksiksi. Moni Wahlroosin ohella on pohtinut ja kritisoinut downshiftausta. Pitäisikö meidän tyytyä jo saavutettuun elintasoon vai paiskia lisää töitä? Kuinka paljon töitä on edes tarpeeksi? Sanotaan, että jos ihmiset vähentävät työntekoa, niin talouskasvu hyytyy, verokertymä pienenee ja hyvinvointivaltio rapautuu.



Jotenkin tuntuu, että downsiftaus nähdään vähän samanlaisena, kuin keskiajalla noitavainot. Tuomitaan kaikki, joka ei sovi omaan ajatusmaailmaan ja toimintaan. Päätös valita hyvä ja leppoisampi elämä on aina henkilökohtainen ja perustuu omiin kiinnostuksen kohteisiin ja mieltymyksiin. Joku tykkää työnteosta, joku toinen leppoisammasta menosta ja harrastamisesta. Yksilön itsemääräämisoikeuden takia kaikkia ei voi pakottaa ikinä samaan muottiin. Miten se voi olla joltakin toiselta pois, jos itse valitsen työnteon sijaan vapaamman elämäntavan? Edellytyksenä tietenkin on, että en elä yhteiskunnan tukien varassa. Jos elän pelkillä tuilla, se on sitten laiskottelua ja vapaamatkustusta muiden kustannuksella. Se on kaukana tarkoittamastani elämäntyylistä, jota downshiftaukseksi tässä kutsun. Ajattelin kirjoittaa tämän artikkelin oikeastaan sen takia, koska downshiftaajia ja ilmiötä yleensä näytetään jostain syystä paheksuvan. Sitä vastaan on esitetty monia eri argumentteja, osa on olennaisia ja merkityksellisiä, osa ei. Pyrin tässä kirjoituksessa perustelemaan ja kumoamaan myytit siitä, miksi oman elämänsä leppoistaminen muka olisi yhteiskunnalle tai itselle haitallista? Kommenttikenttään voit laittaa kysymyksen, jos jokin oleellinen vastaväite on mielestäsi jäänyt käsittelemättä.

2. huhtikuuta 2017

Sijoittajan tietoturva ja turvallisuus - Nordnetin sijoittajansuoja

Käytän sijoittamisessa osakevälittäjänä Nordnettiä. Sijoitussalkkuni on jo suhteellisen suuri (katso osakesalkku vuonna 2016). Silloin tällöin blogiini tuleekin kysymyksiä siitä, olenko yhtään huolissani Nordnetin ja yleensäkin osakevälittäjien tietoturvasta. Varallisuushan on periaatteessa vain bittejä tilillä ja kärjistäen yksi "väärä" näppäimen painallus voisi kadottaa koko omaisuuteni. Olen jo aikaisemmin pohtinut lähimaksamisen turvallisuutta. Käsittelin siinä lähimaksamisen riskejä ja erilaisia hypoteettisia mahdollisuuksia sekä ihan realistisia skenaarioita korttien väärinkäyttöön (Brute force ja relay-hyökkäys). Jatketaan siis vähän samalla linjalla. Mikä onkaan sijoittajansuoja Nordnetin palvelussa? Pysyvätkö sijoitukset jatkossa tallessa?



30. maaliskuuta 2017

Kannattaako sijoitusvakuutus - millaiset kulut ovat?

Vierailin varmaan joskus vuonna 2011 Sijoitus Invest -messuilla Wanhassa Satamassa. Mielenkiinnosta sijoittamiseen löysin itseni melkeinpä ainoana nuorukaisena pääosin ikääntyvien herrasmiesten kansoittamasta salista, jossa tilaisuuden aiheena oli sijoitusvakuutus. Luen jonkin verran sijoituskirjallisuutta, mutta sijoitusvakuutukset eivät silloin olleen kovinkaan tuttuja, joten aihe oli sinällään mielenkiintoinen. Varatun ajan puitteissa aihetta ei kuitenkaan pystytty käsittelemään kovin tarkasti ja mielenkiintoisimmat tiedot tarkasta kustannusrakenteesta ja muista maksuista jäivät pimentoon. Se siitä sitten, edes Googlen hakukoneella en myöhemmin luennon jälkeen pystynyt löytämään tarkkoja tietoja asiasta. Sijoitusmaailmassa tällainen tietojen salailu ja läpinäkymättömyys on yleistä, eikä useinkaan lupaa mitään hyvää.

Elokuva Wolf of Wall Street on hauska elokuva ja kliseinen kertomus sijoitusmaailman "riippumattomuudesta".

23. maaliskuuta 2017

Vaaran merkit asuntosijoitusrahastoissa - Varovaisuutta suositellaan

Asuntosijoittaminen kiinnostaa yhä useampia. Siitä saa kohtalaisen varmaa ja ennustettavaa tuottoa ja se on hyvä vaihtoehto rahan makuuttamiselle nollakorkoisella pankkitilillä. Asuntosijoittaminen on myös konkreettisempaa, kuin esimerkiksi osakesijoittaminen. Omistat jotain, johon voi koskea. Asunto, johon voit vaikka majoittua ja jonka kattoa jokainen tarvitsee päänsä päälle. Asuntosijoittamisessa ihan tavallinenkin ihmisen voi vaurastua vuokra-asunnoilla, kunhan omaa vähän säästöjä ja käyttää velkavipua. Tähän riittää oikeastaan pelkkä ala-asteen matematiikka, terve järki ja jonkin verran kiinnostusta. Ei siis liene mikään ihme, että asuntosijoittamisen ympärille on perustettu myös paljon tähän liittyviä rahastoja. Jokaisella vakavasti otettavalta finanssitalolta taitaa tällä hetkellä löytyäkin oma rahastonsa asuntosijoittamisella rikastumisesta haaveileville asiakkaille. Piensijoittajan kannattaa kuitenkin olla tarkkana mihin ryhtyy. Vaikka asuntosijoittamisen sijoitusrahastojen kautta mieltäisikin erittäin vähä-riskiseksi esimerkiksi osakemarkkinoihin nähden, niin kannattaa katsoa, mihin on varojaan sijoittamassa. Kaikki kiiltävä ei ole kultaa.


14. maaliskuuta 2017

Robo-sijoittaminen - Automaattinen varainhoitopalvelu case Evervest

Finanssi- ja varainhoidon sektorilla on mielestäni aina vallinnut jonkinlainen epäluottamus. Tietämättömille asiakkaille myydään yleensä sitä, millä myyjä tienaa parhaiten. Kärjistetysti sanottuna "Rahat pois asiakkaalta" -periaate vallitsee vieläkin yksityisessä varainhoidossa. Homma on erittäin lyhytnäköistä, koska jos palveluntarjoajiin ei lueteta, niin ihmiset eivät myöskään rohkaistu sijoittamaan. Edellinen kommentti ei tietenkään perustu mininkään tutkimukseen, vaan on puhtaasti kirjoittajan oma näkemys. Luottamus ja toiminta on varmasti kohentunut vuosien saatossa, mutta mediaa seuraamalla sijoitusasioissa on vieläkin parantamisen varaa, eikä hommassa olla vieläkään menty asiakas edellä.


18. helmikuuta 2017

Eläke itse säästämällä vai työelämästä? - Vertailua

Aika monella talousbloggarilla on päämääränä jonkinasteinen taloudellinen riippumattomuus. Näitä asioita miettiessä ja suunnitellessa tavoite ei välttämättä tunnu edes niin utopistiselta, tai kaukaiselta. Toisin taitaa olla tavallisen, kädestä-suuhun elävän palkansaajan kohdalla, joka lähtee tavoitetta kohden ihan nollasta. Jos puhut tavoitteesta lähes kenen tahansa asiaan vihkiytymättömän kanssa, niin keskustelu voi tyssätä heti alkuunsa. Tavoitteelle voidaan nauraa, koska kukaan ei sitä usko. "Eihän sellainen voi olla mahdollista", tai "Älä nyt herran tähden ole idiootti ja kuvittele itsestäsi liikoja". Vallitseva normihan on, että täällä työskennellään lähes hautaan asti ja eläkkeen maksaa valtio. Toisinkin voi kuitenkin olla, tai näin itse asiassa jo on. Et vain tiedä sitä.



Taloudellinen riippumattomuus voi tuntua ensi alkuun kaukaiselta ja siihen vaadittava summa liian suurelta säästettäväksi ja sijoitettavaksi. Edessä oleva seinä tuntuu korkealta ja homma siten lähes mahdottomalta. Tähän voi kuitenkin auttaa pieni näkökulman muutos, jolla hommaan saa ehkä paremmin perspektiiviä ja omille tavoitteille realismia, sekä motivaatiota. Mikä parasta, vertailu on helppo tehdä ja sen tuloksia voi päivittää vuosittain. Kyseessä on tietenkin verrata omaa työeläkeotetta vuosittain kertyviin osinkotuloihin. Työeläkeote kertoo siis tähän mennessä karttuneen eläkkeesi, jota on kertynyt palkkatuloja paiskiessa, tai esimerkiksi muita eläkkeeseen vaikuttavia etuuksia ansaitessasi. Mitä paremmin palkattu homma, sitä enemmän kerrytät siitä eläkettä.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...